lauantai 21. helmikuuta 2015

Teneriffa.

Niin sitä kävästiin Teneriffalla! Alunperin juttelimme mieheni kanssa syksyllä että keväämmällä pitää kyllä tehdä sitten etelän reissu, mutta joulukuussa alkoi jo niin reissuvarvasta vipattaa ja reissuhammasta kolottaa (?) että hyvän ja edullisen matkan löytyessä varasimme sen. Emme lähteneetkään ihan kolmistaan vaan isommalla porukalla, mikä oli vauvankin kannalta hyvä sillä lisäkäsiä ei ole koskaan liikaa. Eniten jännitti lentomatka, mutta sehän menikin ihan loistavan hyvin.

Pitemmittä puheitta, koska kuvia on niin paljon ja ne kertovat parhaiten, annan palaa!

Lentomatkat sujuivat oikein mallikkaasti, vauvelikin nukkui ison osan ja leikiskeli lopun aikaa.

Perillä odoteltiin lentokentällä lämpimässä makuupussissa

Yöllinen hotellin sisäpihanäkymä parvekkeelta


...ja sama päivällä


 
Turhaan jännitin miten vauva viihtyy reissussa, hänhän nautti lämmöstä yhtä paljon kuin me muutkin!!! Varjossakin oli juuri sopivan lämmin!



 Aamuparvekkeella paistattelemassa yöpukusillaan

Lomavauva ja lomaäiti



Matkalla tulivuorelle oli kaktustaidetta...

...ja yhteen oli vauvelin nimikin päässyt?! :)

Teide-tulivuori


Ihaninta maailmassa <3


Lähdimme myös pohjoisempaan osaan saarta suureen eläintarhaan Loro Parqueen, jossa olin jo nuorena käynyt aiemmin ystävän kanssa. Loro Parque ei kyllä petä koskaan, ei tälläkään kertaa!














Sitten tutustuttiin läheiseen kylään ja vaavi pääsi reppuun, johon kohta nukahtikin, niinkuin aina.

 
Altaalla on vaan niiiin kivaa!

Garachicon kylä

Hui kamala mitä siellä tapahtuu!

  Los Gigantes

Hyvin tuli uni etelän lämmössäkin rattaiden varjossa. Ei voi olla mitään noin suloista <3 


Isin kanssa ilottelua altaalla.


 Mieskin pääsi ekaa kertaa testaamaan Manduca-kantoreppua kun kiipesimme läheiselle "vuorelle" eikä minun selkäni olisi kestänyt nousua 10kg paino edessä. Hyvin näytti sujuvan ja huipullakin vielä hymyilytti. Vauva ei tiennyt noususta mitään kun uni tuli heti alkumatkasta mutta huipulla heräsi hetkeksi katselemaan maisemia.

"Vähän" piti shoppaillakin, ja matkarattaat olivatkin koetuksella kassien painosta. Kuvassa pieni tankkaustauko pienellä.


Kaikenkaikkiaan reissu meni ihan loistavan hyvin, ja täysin turhaan jännitin matkustusta vauvan kanssa! Voin suositella kyllä kaikille, ja vielä helpompaa matkustuksesta teki se, että vauveli on vielä täysimetyksellä joten ei tarvinnut huolehtia mistään ruuista eikä ruoka-ajoista vaan ruoka kulki koko ajan kätevästi mukana. Muru täytti loman aikana 5kk ja vitsailimmekin että paineet nousevat näiden kk-lahjojen suhteen kun nyt sai etelänmatkan lahjaksi niin mitähän puolivuotislahjaksi..... ;)

maanantai 9. helmikuuta 2015

Blogissa hiljaiseloa, elämässä kovaa menoa!

Blogissani on ollut melko hiljaista nyt jonkin tovin jo. Tämä ei johdu missään nimessä siitä, että olisin kyllästynyt bloggailuun tai pääni olisi tyhjää täynnä postausten suhteen. Pääni pursuaa aiheita, mutta aika ei tahdo riittää nyt kun on harrastukset alkaneet ja tuo ihanainen pullerovauva täyttää päiväni sisällön jo olemassaolollaan. Ihanaa tämä elämä vauvan kanssa on, mutta nyt päätin että pitää se aika löytyä blogillekin, etten vaan menetä ihania lukijoitani!

Niinpä nyt kun poitsu nukkuu, tulin rustailemaan tänne. Tosiaan harrastukset ovat alkaneet ja ollaan ihan innoissamme sekä vauvauinnista että -muskarista!! Ihan huippuja molemmat. Onni tykkää musiikista ja koska siellä leikitään, tanssitaan, lauletaan ja lorutellaan paljon, on poju ihan elementissään.


Tänne tuli vihdoin talvi! Lähdimme loskaa pakoon Teneriffalle tuossa tammikuun lopulla (siitä lisää seuraavassa postauksessa) ja takaisin tultuamme tänne oli tullut talvi! Ihanaa!!!


Nyt on ollut ihan eri fiilis lähteä vaunulenkeillekin kun on valoisaa ja kaunista! Kyllä talvikin on ihana kun se on kunnollinen luminen talvi eikä sula ja harmaa! Mies pääsikin heti kolaushommiin jotta pihallamme pääsi liikkumaan, ja seuraavana päivänä auringon paistaessa kävin nappaamassa pihalla kuvia.




Talvenvihaaja-koiramme Nuudeli on kyllä taas ollut niin nyrpeänä tuolla pakkasessa, ei haluaisi tehdä asioitaan kylmässä ja tassutkin palelevat. Onneksi ollaan menossa jo kevättä kohti!



Onnilla uni maittaa parhaiten pikkupakkasella ja päiväunien pituus venahti yhtenäkin päivänä viiteen tuntiin! Siinä ajassa ehti mamma jo laittaa huushollin kuntoon ja vähän jopa levähtääkin!



Terassinkin näkymä on ihan hieno lumen valuttua reunalle roikkumaan.



Siinä vielä meidän piha tieltä päin katsottuna lähes kokonaisuudessaan. Kyllä täällä "maalla" kelpaa asustaa :)