Ompelukset blogiunohduksessa

Törmäsin kauppareissulla työkaveriin, jota en ollut nähnyt aikoihin. Hän kysyi ohimennen, vieläkö ompelen ihania lastenvaatteita ja olenko päivittänyt blogiin niitä. No en kyllä ole, ja se harmittaa. Siksi päätin päivittää ompeluidenkin osalta blogin ajan tasalle ja laittaa vähän kuvia viimeisistä teelmyksistäni.

Olen kova kiertelemään kirppiksiä ja yleensä bongailen pojalle seuraavaa kokoa varastoon aina kun hyväkuntoisia vaatteita tulee vastaan. Nyt kun kartoitin keväällä vaatetilannetta, huomasin ihmeekseni hamstranneeni hirveät määrät shortseja, mutta t-paitoja ja niiden päälle vetoketjullista pitkähihaista ei ollut juuri ollenkaan. Niinpä kaivoin kangasvarastojani ja panin saumurin surraamaan. Osa on vielä tekovaiheessa mutta nämä sain yhtäkkiä laneilla aikaiseksi.

Paapiin ihanan minttu Siiri ja Myyry on odottanut kaapissa jo pitkän tovin vaatteeksi pääsyään, ja minusta se sopi täydellisesti kesäpaidan kuosiksi!

Alkuvuonna eräs ompeluryhmämme jäsen piti kotonaan kangaspenkojaiset ja sieltä bongasin tämän ihanan leppäkerttu-interlocktrikoon jonka näin heti sieluni silmin peruspertsateepparissa, ja sellainen siitä tuli.

Ylemmän kuvan vihreä vastaa enemmän oikeaa sävyä, ihanan raikas ruohonvihreä. Näihin raglan-teeppareihin käyttämäni kaava on Brave Firemen OB 3/13.

Halusin tehdä jotain hieman peruspertsasta poikkeavaakin, ja totesin etten ole tehnyt ikinä vielä taskuja lastenvaatteisiin joten etsin Ottobreistani taskullisen shortsiasun kaavaa ja sellaisen löysin OB 3/13 nimellä Star-Star leikkipuku! 

Kankaaksi valitsin Paapiin ihanan jota olen myös hautonut kangaskaapissani jo pitkän tovin.

Taskut onnistui hyvin ja asu muutenkin! Nyt vaan niitä hellekelejä kehiin! 

Loppuviikoksi on onneksi lupailtu tosi lämmintä!

Ostin yhdeltä lanikaverilta tällaisia silitettäviä kokomerkkejä muutamassa koossa ja toistaiseksi olen ollut todella tyytyväinen. Pysyvät hyvin eivätkä hierrä pientä pehmoista niskaa niinkuin karheat kangasmerkit.

Lempikankaakseni jo ompeluharrastuksen alussa valikoitui tämä Verson puodin Tuutti-kuosinen joustocollege. Se on yksi melko ensimmäisistä kangashamstrauksistani, josta tein Onnillekin jo ensimmäiseksi kevääksi ihanan jumppiksen, johon meinasin laittaa linkin tästä mutta selattuani lähes koko blogihistoriani läpi huomasin etten jostain todella kummallisesta syystä ole siitä postannut ollenkaan vaikka se oli kaikkien aikojen lempivaatteeni vauvavuoden aikana!!! Niinpä laitan siitä kuvan nyt tähän.

Ihastuin tuohon niin että halusin tehdä siitä Onnille nyt kesäksi vinovetskahupparin ja valitsin kaavan Stardust (OB 4/13) koossa 92, mutta muokkasin sitä hieman. Koko osoittautui mielestäni enemmän 98 vastaavaksi, mutta väliäkös hällä, menee syyshuppariksi sitten! Kangasta minulla on jäljellä vielä niin paljon että siitä riittää pariinkin vaatteeseen vastaisuudessa joten ei hätää lempikankaan loppumisesta.

Ompelu on minulle eräänlainen henkireikä tässä välillä niin hektisessä ja toisaalta hyvinkin rytmiltään samaa toistavassa arjessa. En kaipaa reissuja pois kotoa ja irti arjesta (joskus tietysti), tai muita irtiottoja lainkaan niin paljoa kuin hetkiä ompelukoneeni seurassa ja joskus kokonaista ompelupäivää jolloin ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin omia ompeluksia ja suunnitella uusia.

Mikä on sinun henkireikäsi tai tapasi irrottautua arjen pyörästä?

Terveisiä blogitauolta!

Heippa lukijat!

Olen pitänyt pidemmän tauon blogin päivittämisestä. Osittain vahingossa ja osittain tarkoituksella. Elämä todella vilkkaan puolitoistavuotiaan kanssa on hektistä ja sitä rauhallista "omaa" aikaa ei kauheasti ole aina. Illalla kun nappulan saa nukkumaan, onkin jo niin poikki ettei aivot pysty kirjoitustyöhön vaan sohvan kutsu on liikaa ja kaikki illat menevät kodin siistimiseen, television katseluun ja virkeämmät illat ompeluun. Niinpä päätin olla itselleni armollinen ja jättää osan harrastuksista sivuun hetkeksi, siksi aikaa että elämä tasaantuu, ja nauttia tästä hektisestäkin elämänvaiheesta täysillä.

 Nyt elämän tahti on kuitenkin vihdoin vähän rauhoittunut ja tuo ihanainen taapero osaa ja jaksaa leikkiä itsekseenkin jo joitain aikoja, joten äidilläkin jää enemmän aikaa muille touhuille eikä illallakaan ole niin piipussa. Minulla on monia ideoita uusiin blogiteksteihin ja tässä alan niitä pikkuhiljaa kirjoitella ja postailla.

Luvassa on alkuvuoden ompelusten esittelyä (obviously), uusia valtauksia viljelyksissä ja kasvimaalla, remppahaaveita ja -suunnitelmia, ruokakokeiluja ja ihan tätä tavallista elämää ja lapsiperheen arkea. Kesä inspiroi minua ihan valtavasti moneenkin asiaan, ja valon lisääntyminen vaikuttaa minuun tosi paljon: jaksan enemmän, innostun enemmän ja saan aikaa enemmän!

Ihanaa alkavaa kesää!!