Ompelukset blogiunohduksessa

Törmäsin kauppareissulla työkaveriin, jota en ollut nähnyt aikoihin. Hän kysyi ohimennen, vieläkö ompelen ihania lastenvaatteita ja olenko päivittänyt blogiin niitä. No en kyllä ole, ja se harmittaa. Siksi päätin päivittää ompeluidenkin osalta blogin ajan tasalle ja laittaa vähän kuvia viimeisistä teelmyksistäni.

Olen kova kiertelemään kirppiksiä ja yleensä bongailen pojalle seuraavaa kokoa varastoon aina kun hyväkuntoisia vaatteita tulee vastaan. Nyt kun kartoitin keväällä vaatetilannetta, huomasin ihmeekseni hamstranneeni hirveät määrät shortseja, mutta t-paitoja ja niiden päälle vetoketjullista pitkähihaista ei ollut juuri ollenkaan. Niinpä kaivoin kangasvarastojani ja panin saumurin surraamaan. Osa on vielä tekovaiheessa mutta nämä sain yhtäkkiä laneilla aikaiseksi.

Paapiin ihanan minttu Siiri ja Myyry on odottanut kaapissa jo pitkän tovin vaatteeksi pääsyään, ja minusta se sopi täydellisesti kesäpaidan kuosiksi!

Alkuvuonna eräs ompeluryhmämme jäsen piti kotonaan kangaspenkojaiset ja sieltä bongasin tämän ihanan leppäkerttu-interlocktrikoon jonka näin heti sieluni silmin peruspertsateepparissa, ja sellainen siitä tuli.

Ylemmän kuvan vihreä vastaa enemmän oikeaa sävyä, ihanan raikas ruohonvihreä. Näihin raglan-teeppareihin käyttämäni kaava on Brave Firemen OB 3/13.

Halusin tehdä jotain hieman peruspertsasta poikkeavaakin, ja totesin etten ole tehnyt ikinä vielä taskuja lastenvaatteisiin joten etsin Ottobreistani taskullisen shortsiasun kaavaa ja sellaisen löysin OB 3/13 nimellä Star-Star leikkipuku! 

Kankaaksi valitsin Paapiin ihanan jota olen myös hautonut kangaskaapissani jo pitkän tovin.

Taskut onnistui hyvin ja asu muutenkin! Nyt vaan niitä hellekelejä kehiin! 

Loppuviikoksi on onneksi lupailtu tosi lämmintä!

Ostin yhdeltä lanikaverilta tällaisia silitettäviä kokomerkkejä muutamassa koossa ja toistaiseksi olen ollut todella tyytyväinen. Pysyvät hyvin eivätkä hierrä pientä pehmoista niskaa niinkuin karheat kangasmerkit.

Lempikankaakseni jo ompeluharrastuksen alussa valikoitui tämä Verson puodin Tuutti-kuosinen joustocollege. Se on yksi melko ensimmäisistä kangashamstrauksistani, josta tein Onnillekin jo ensimmäiseksi kevääksi ihanan jumppiksen, johon meinasin laittaa linkin tästä mutta selattuani lähes koko blogihistoriani läpi huomasin etten jostain todella kummallisesta syystä ole siitä postannut ollenkaan vaikka se oli kaikkien aikojen lempivaatteeni vauvavuoden aikana!!! Niinpä laitan siitä kuvan nyt tähän.

Ihastuin tuohon niin että halusin tehdä siitä Onnille nyt kesäksi vinovetskahupparin ja valitsin kaavan Stardust (OB 4/13) koossa 92, mutta muokkasin sitä hieman. Koko osoittautui mielestäni enemmän 98 vastaavaksi, mutta väliäkös hällä, menee syyshuppariksi sitten! Kangasta minulla on jäljellä vielä niin paljon että siitä riittää pariinkin vaatteeseen vastaisuudessa joten ei hätää lempikankaan loppumisesta.

Ompelu on minulle eräänlainen henkireikä tässä välillä niin hektisessä ja toisaalta hyvinkin rytmiltään samaa toistavassa arjessa. En kaipaa reissuja pois kotoa ja irti arjesta (joskus tietysti), tai muita irtiottoja lainkaan niin paljoa kuin hetkiä ompelukoneeni seurassa ja joskus kokonaista ompelupäivää jolloin ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin omia ompeluksia ja suunnitella uusia.

Mikä on sinun henkireikäsi tai tapasi irrottautua arjen pyörästä?

Salaisen Jouluystävän 2. paketti.

Salainen Jouluystäväni lähetti taas ihanan paketin!! 

Samaan aikaan käytännöllinen ja tunnelmallinen sisältö oli mieluisa!

Paketista löytyi monta pientä joulujuttua.

Glögitarpeita

Tunnelmanluojiksi jouluisia kynttilöitä ja sydänkoriste

Ja vielä ihanan vanhanajan kuvajoulukalenterin

Kiitos ihanalle Jouluystävälleni, seuraavassa lähetyksessä ehkä jo selviääkin 

kuka niitä salaisia paketteja siellä minulle väsäilee! :)

Ompelulanit!

Olemme jo jonkin aikaa pitäneet "oman perheen" ompelulaneja, joissa mukana ovat olleet minä, siskoni, äitini, kälyni ja hänen äitinsä. Toista kälyä vielä houkutellaan mukaan! Ne ovat olleet mukavia ja välillä tuotteliaita, välillä vähemmän mutta aina se on odotettu päivä.

Nyt osallistuin ensimmäistä kertaa alueemme laniryhmän laneille. Olen nähnyt heidän tuotoksiaan facebookin ompeluryhmässä ja aina miettinyt että olisi hauska joskus mennä mukaan. Osa heistä ompelee jopa aamukymmenestä aamuyön pikkutunneille saakka, ja jotenkin kiehtoo ommella flowssa koko päivä yömyöhään. No, tällä kertaa minulla oli kuitenkin pikku rajoitukset, sillä kotona piti olla antamassa iltamaidot pikkumiehelle. Silti ompeluaikaa oli klo.12-20. Valmistauduin laneille leikkaamalla kaavat ja kankaat valmiiksi muutamiin projekteihin jotta pääsisin heti vauhtiin. Laneille osallistui 9 ompelua rakastavaa naista joilla kaikilla oli omat projektinsa ja hirveä into antaa koneiden laulaa.

Tässä lanien saldoa omalta osaltani:

Tein pääasiassa pyynnöstä kypärämyssyjä kavereiden lapsille, 

se on mukavaa ja nopeaa hommaa jolla saa ompelun käyntiin.

Tämän hetken yksi kangassuosikeistani, Noshin uusi ihana Polku-trikoo on 

aivan ihana myös kypärämyssyissä. Tällainen taitaa tulla omallekin murulle.
Kankaat: Nosh

Näiden piti alunperin olla yksivärisiä, mutta koska vaaleanpunainen resori ja trikoo olivat juuri ärsyttävästi eri sävyä, ystäväni halusikin miksailla värit näin, ja minusta näyttää hyvältä!
Kankaat: Nosh, koot.fi

Tästä kankaasta en aluksi innostunut saadessani sen possupussista, 

mutta siitä on tullut jo monta ihanaa lahjaa pienille tyttösille.
Kangas: Paapii

Myssyihin meni yllättävän paljon aikaa koristetikkauksineen, mutta ehdin onneksi vielä aloittaa uuden projektin, ihanan pandapaidan omalle Onnille!!!
Kangas: Viljamin puoti, minttu resori koot.fi

Rakastuin tähän pandakankaaseen heti sen nähtyäni ensimmäisen kerran, ja siitä olen ommellut jo pari bodya vauvalahjaksi, ja vihdoin omakin pikkuinen siitä sai paidan. Tuo minttu resori on niin herkku etten kestä!! Tätä kangasta on ehkä saatava vielä lisää!

En malttaisi odottaa seuraavia laneja, sillä ensi kerralla aion olla yöhön saakka, ja leikata enemmän kankaita valmiiksi etukäteen. Jospa pääsisin kunnon flowhun kun ei ole kotiintuloaikaa niin aikaisin!

Ja tietenkin meidän omat lanit jatkuvat myös, lähes kuukausittain!
Nämä ovat minulle tosi tärkeitä hengähdystaukoja kotona olosta, vaikka siitäkin

nautin ihan täysillä. Silti kun pääsee päiväksi ompelemaan, tuntuu kotielämäkin taas

ihan älyttömän ihanalta kun jaksaa paremmin hengähdettyään, ja tuleehan siinä päivän aikana jo kamala ikäväkin omaa pikkuista!

Salainen Jouluystävä 2015

Ihanaa, se aika on taas alkanut! 

Joulun odotus!! 

Vuoden yksi ihanimmista ajoista, kun alkaa joulumieli kohota 

ja mieleen tulvia sekä muistoja edellisistä jouluista ja haaveita tulevista.

Elokuussa alkoi ilmoittautuminen Salainen Jouluystävä 2015 -rinkiin ja minähän ilmoittauduin jo toista kertaa. Viime vuonna oli ihana osallistua ja sain kipinän osallistua toistamiseen.

Tänään vihdoin koitti päivä jolloin sain ensimmäisen pakettini! Malttamattomana jo odottelin milloin se saapuu, ja vihdoin postilaatikossa oli pahvinen paketti suorastaan huutamassa minua.

Avasin sen, ja sieltä tupsahti aivan ihastuttavia pikku paketteja ja pieni kortti.

Kortissa luvattiin paketin sisältävän jotain minulle, jotain pikku pojulleni ja jotain koirallemme Nuudelille. Aivan ihania lahjoja.

Äidille turvaa vaunulenkeille ja jotain makeaa

 Pimeisiin syysiltoihin

Pimeän keskelle vähän valoa

Jäbälle varpaat lämpimiksi

Nuudelille

Aivan ihana paketti, nyt on menossa niin tiukka ruokavalio etten ihan heti päässyt iskemään hampaitani suklaaseen mutta enköhän joku päivä pidä jonkun herkkupäivän niin silloin saa levy kyytiä!!! Nuudeli saa omansa aamulla ja epäilen sukkien olevan jo pienet poitsulle 

mutta kyllä niitä käyttäjiä vielä toivottavasti tulee joskus ;) 

Kiitos paljon Salaiselle Jouluystävälleni! 

Seuraavaa pakettia innolla odotellen ja itse suunnitellen!!!

Teneriffa.

Niin sitä kävästiin Teneriffalla! Alunperin juttelimme mieheni kanssa syksyllä että keväämmällä pitää kyllä tehdä sitten etelän reissu, mutta joulukuussa alkoi jo niin reissuvarvasta vipattaa ja reissuhammasta kolottaa (?) että hyvän ja edullisen matkan löytyessä varasimme sen. Emme lähteneetkään ihan kolmistaan vaan isommalla porukalla, mikä oli vauvankin kannalta hyvä sillä lisäkäsiä ei ole koskaan liikaa. Eniten jännitti lentomatka, mutta sehän menikin ihan loistavan hyvin.

Pitemmittä puheitta, koska kuvia on niin paljon ja ne kertovat parhaiten, annan palaa!

Lentomatkat sujuivat oikein mallikkaasti, vauvelikin nukkui ison osan ja leikiskeli lopun aikaa.

Perillä odoteltiin lentokentällä lämpimässä makuupussissa

Yöllinen hotellin sisäpihanäkymä parvekkeelta

...ja sama päivällä

 

Turhaan jännitin miten vauva viihtyy reissussa, hänhän nautti lämmöstä yhtä paljon kuin me muutkin!!! Varjossakin oli juuri sopivan lämmin!

 Aamuparvekkeella paistattelemassa yöpukusillaan

Lomavauva ja lomaäiti

Matkalla tulivuorelle oli kaktustaidetta...

...ja yhteen oli vauvelin nimikin päässyt?! :)

Teide-tulivuori

Ihaninta maailmassa <3

Lähdimme myös pohjoisempaan osaan saarta suureen eläintarhaan Loro Parqueen, jossa olin jo nuorena käynyt aiemmin ystävän kanssa. Loro Parque ei kyllä petä koskaan, ei tälläkään kertaa!

Sitten tutustuttiin läheiseen kylään ja vaavi pääsi reppuun, johon kohta nukahtikin, niinkuin aina.

 

Altaalla on vaan niiiin kivaa!

Garachicon kylä

Hui kamala mitä siellä tapahtuu!

  Los Gigantes

Hyvin tuli uni etelän lämmössäkin rattaiden varjossa. Ei voi olla mitään noin suloista <3 

Isin kanssa ilottelua altaalla.

 Mieskin pääsi ekaa kertaa testaamaan Manduca-kantoreppua kun kiipesimme läheiselle "vuorelle" eikä minun selkäni olisi kestänyt nousua 10kg paino edessä. Hyvin näytti sujuvan ja huipullakin vielä hymyilytti. Vauva ei tiennyt noususta mitään kun uni tuli heti alkumatkasta mutta huipulla heräsi hetkeksi katselemaan maisemia.

"Vähän" piti shoppaillakin, ja matkarattaat olivatkin koetuksella kassien painosta. Kuvassa pieni tankkaustauko pienellä.

Kaikenkaikkiaan reissu meni ihan loistavan hyvin, ja täysin turhaan jännitin matkustusta vauvan kanssa! Voin suositella kyllä kaikille, ja vielä helpompaa matkustuksesta teki se, että vauveli on vielä täysimetyksellä joten ei tarvinnut huolehtia mistään ruuista eikä ruoka-ajoista vaan ruoka kulki koko ajan kätevästi mukana. Muru täytti loman aikana 5kk ja vitsailimmekin että paineet nousevat näiden kk-lahjojen suhteen kun nyt sai etelänmatkan lahjaksi niin mitähän puolivuotislahjaksi..... ;)