Jumppiksia ipanalle.

Jumppis, jumppari, jumpsuit, haalari, onepiece... rakkaalla lapsella on monta nimeä mutta itse käytän jumppista. Ne vaan ovat niin hirmu käteviä heittää päälle ja alkaa päivän touhuihin. Sisällä menee hyvin leikkiasuna talvellakin kun lattiat ovat vähän viileämmät ja muksu kierii leikeissään. Ulkona taas se suojaa auringolta ja estää hiekan päätymisen housuihin, paidan sisään, vaippaan jne.. Jumppis sopii vauvalle ja isommalle lapselle ja onkin mielestäni yksi suloisimmista vaatekappaleista. Alkuvuoden aikana olen ommellut jo useamman jumppiksen, ensin tein muutaman putkeen ihan harjoituksenkin vuoksi sillä halusin kehittyä vetskarin ompelussa. Nyt se sujuukin jo useimmiten lähes ongelmitta. 

Olen ommellut jumppiksia tähän mennessä kahdella eri kaavalla. Toinen on OB 4/12 tuttu vinovetskajumppis ja toinen kaverilta saatu perusjumppiskaava jostain todella vanhasta lehdestä. Kaveri kutsuu sitä retrokaavaksi :)

Nämä on tehty sillä retrokaavalla, ja mielestäni niistä tuli ihania!
Kankaat ovat Metsolan pupu tupunat ja Ainolan hillaherkku.

Tässä jumppiksia in action:

Tämä retrokaava on ihana ja tulen sillä varmasti tekemään lisää jumppiksia kun nämä jäävät pieniksi.

Toinen tekemäni jumppiskaava oli Ottobre-lehdestä 4/12 ja niitä olen tehnyt jo aiemminkin täällä ja täällä. Tein myös yhden Metsolan ihanasta tähtikankaasta mutta se on ehtinyt jo lähteä eteenpäin seuraaville vauvoille käyttöön enkä tainnut muistaa ottaa siitä kuvaa.

Kangas on Verson puodin hurmurin serkku ja olen aivan rakastunut tähän!

Pikkumies ihastui (ilmeestä huolimatta) myös jumppikseensa ja on muutamat päiväunet viileämpinä päivinä jo se päällä nukkunut. Varmaan vasta syksymmällä pääsee kunnolla käyttämään jos tämä kesä tästä lämpenee :)

Ompelukset blogiunohduksessa

Törmäsin kauppareissulla työkaveriin, jota en ollut nähnyt aikoihin. Hän kysyi ohimennen, vieläkö ompelen ihania lastenvaatteita ja olenko päivittänyt blogiin niitä. No en kyllä ole, ja se harmittaa. Siksi päätin päivittää ompeluidenkin osalta blogin ajan tasalle ja laittaa vähän kuvia viimeisistä teelmyksistäni.

Olen kova kiertelemään kirppiksiä ja yleensä bongailen pojalle seuraavaa kokoa varastoon aina kun hyväkuntoisia vaatteita tulee vastaan. Nyt kun kartoitin keväällä vaatetilannetta, huomasin ihmeekseni hamstranneeni hirveät määrät shortseja, mutta t-paitoja ja niiden päälle vetoketjullista pitkähihaista ei ollut juuri ollenkaan. Niinpä kaivoin kangasvarastojani ja panin saumurin surraamaan. Osa on vielä tekovaiheessa mutta nämä sain yhtäkkiä laneilla aikaiseksi.

Paapiin ihanan minttu Siiri ja Myyry on odottanut kaapissa jo pitkän tovin vaatteeksi pääsyään, ja minusta se sopi täydellisesti kesäpaidan kuosiksi!

Alkuvuonna eräs ompeluryhmämme jäsen piti kotonaan kangaspenkojaiset ja sieltä bongasin tämän ihanan leppäkerttu-interlocktrikoon jonka näin heti sieluni silmin peruspertsateepparissa, ja sellainen siitä tuli.

Ylemmän kuvan vihreä vastaa enemmän oikeaa sävyä, ihanan raikas ruohonvihreä. Näihin raglan-teeppareihin käyttämäni kaava on Brave Firemen OB 3/13.

Halusin tehdä jotain hieman peruspertsasta poikkeavaakin, ja totesin etten ole tehnyt ikinä vielä taskuja lastenvaatteisiin joten etsin Ottobreistani taskullisen shortsiasun kaavaa ja sellaisen löysin OB 3/13 nimellä Star-Star leikkipuku! 

Kankaaksi valitsin Paapiin ihanan jota olen myös hautonut kangaskaapissani jo pitkän tovin.

Taskut onnistui hyvin ja asu muutenkin! Nyt vaan niitä hellekelejä kehiin! 

Loppuviikoksi on onneksi lupailtu tosi lämmintä!

Ostin yhdeltä lanikaverilta tällaisia silitettäviä kokomerkkejä muutamassa koossa ja toistaiseksi olen ollut todella tyytyväinen. Pysyvät hyvin eivätkä hierrä pientä pehmoista niskaa niinkuin karheat kangasmerkit.

Lempikankaakseni jo ompeluharrastuksen alussa valikoitui tämä Verson puodin Tuutti-kuosinen joustocollege. Se on yksi melko ensimmäisistä kangashamstrauksistani, josta tein Onnillekin jo ensimmäiseksi kevääksi ihanan jumppiksen, johon meinasin laittaa linkin tästä mutta selattuani lähes koko blogihistoriani läpi huomasin etten jostain todella kummallisesta syystä ole siitä postannut ollenkaan vaikka se oli kaikkien aikojen lempivaatteeni vauvavuoden aikana!!! Niinpä laitan siitä kuvan nyt tähän.

Ihastuin tuohon niin että halusin tehdä siitä Onnille nyt kesäksi vinovetskahupparin ja valitsin kaavan Stardust (OB 4/13) koossa 92, mutta muokkasin sitä hieman. Koko osoittautui mielestäni enemmän 98 vastaavaksi, mutta väliäkös hällä, menee syyshuppariksi sitten! Kangasta minulla on jäljellä vielä niin paljon että siitä riittää pariinkin vaatteeseen vastaisuudessa joten ei hätää lempikankaan loppumisesta.

Ompelu on minulle eräänlainen henkireikä tässä välillä niin hektisessä ja toisaalta hyvinkin rytmiltään samaa toistavassa arjessa. En kaipaa reissuja pois kotoa ja irti arjesta (joskus tietysti), tai muita irtiottoja lainkaan niin paljoa kuin hetkiä ompelukoneeni seurassa ja joskus kokonaista ompelupäivää jolloin ei tarvitse ajatella mitään muuta kuin omia ompeluksia ja suunnitella uusia.

Mikä on sinun henkireikäsi tai tapasi irrottautua arjen pyörästä?

Ompelulanit!

Olemme jo jonkin aikaa pitäneet "oman perheen" ompelulaneja, joissa mukana ovat olleet minä, siskoni, äitini, kälyni ja hänen äitinsä. Toista kälyä vielä houkutellaan mukaan! Ne ovat olleet mukavia ja välillä tuotteliaita, välillä vähemmän mutta aina se on odotettu päivä.

Nyt osallistuin ensimmäistä kertaa alueemme laniryhmän laneille. Olen nähnyt heidän tuotoksiaan facebookin ompeluryhmässä ja aina miettinyt että olisi hauska joskus mennä mukaan. Osa heistä ompelee jopa aamukymmenestä aamuyön pikkutunneille saakka, ja jotenkin kiehtoo ommella flowssa koko päivä yömyöhään. No, tällä kertaa minulla oli kuitenkin pikku rajoitukset, sillä kotona piti olla antamassa iltamaidot pikkumiehelle. Silti ompeluaikaa oli klo.12-20. Valmistauduin laneille leikkaamalla kaavat ja kankaat valmiiksi muutamiin projekteihin jotta pääsisin heti vauhtiin. Laneille osallistui 9 ompelua rakastavaa naista joilla kaikilla oli omat projektinsa ja hirveä into antaa koneiden laulaa.

Tässä lanien saldoa omalta osaltani:

Tein pääasiassa pyynnöstä kypärämyssyjä kavereiden lapsille, 

se on mukavaa ja nopeaa hommaa jolla saa ompelun käyntiin.

Tämän hetken yksi kangassuosikeistani, Noshin uusi ihana Polku-trikoo on 

aivan ihana myös kypärämyssyissä. Tällainen taitaa tulla omallekin murulle.
Kankaat: Nosh

Näiden piti alunperin olla yksivärisiä, mutta koska vaaleanpunainen resori ja trikoo olivat juuri ärsyttävästi eri sävyä, ystäväni halusikin miksailla värit näin, ja minusta näyttää hyvältä!
Kankaat: Nosh, koot.fi

Tästä kankaasta en aluksi innostunut saadessani sen possupussista, 

mutta siitä on tullut jo monta ihanaa lahjaa pienille tyttösille.
Kangas: Paapii

Myssyihin meni yllättävän paljon aikaa koristetikkauksineen, mutta ehdin onneksi vielä aloittaa uuden projektin, ihanan pandapaidan omalle Onnille!!!
Kangas: Viljamin puoti, minttu resori koot.fi

Rakastuin tähän pandakankaaseen heti sen nähtyäni ensimmäisen kerran, ja siitä olen ommellut jo pari bodya vauvalahjaksi, ja vihdoin omakin pikkuinen siitä sai paidan. Tuo minttu resori on niin herkku etten kestä!! Tätä kangasta on ehkä saatava vielä lisää!

En malttaisi odottaa seuraavia laneja, sillä ensi kerralla aion olla yöhön saakka, ja leikata enemmän kankaita valmiiksi etukäteen. Jospa pääsisin kunnon flowhun kun ei ole kotiintuloaikaa niin aikaisin!

Ja tietenkin meidän omat lanit jatkuvat myös, lähes kuukausittain!
Nämä ovat minulle tosi tärkeitä hengähdystaukoja kotona olosta, vaikka siitäkin

nautin ihan täysillä. Silti kun pääsee päiväksi ompelemaan, tuntuu kotielämäkin taas

ihan älyttömän ihanalta kun jaksaa paremmin hengähdettyään, ja tuleehan siinä päivän aikana jo kamala ikäväkin omaa pikkuista!

Ompeluohjelmia Suomeenkin!!

Tästä aiheesta olen jo pitkään halunnut kirjoittaa. Nimittäin ompelusarjojen puutteesta suomalaisessa ohjelmatuotannossa. Ruotsissa on jo pitkään pyörinyt "Koko Suomi leipoo" -tyylinen Hela Sverige Syr eli Koko Ruotsi ompelee. Olen kuumeisesti odotellut koska kyseinen formaatti rantautuisi meillekin, mutta kun kyselyä oli tehty, sitä ei Suomeen näillä näkymin ole tulossa. Eikä esitetä näitä Ruotsin jaksojakaan Suomessa. Plääh! Tahtoo tännekin!

Nyt löysin koukuttavan sarjan, nimittäin The Great British Sewing bee!!! Sitä voi seurata joko youtubesta tai niinkuin minä, Dailymotionilta. Kilpailemassa on 11 aivan tavallista kotiompelijaa jotka eivät ole ammattiompelijoita vaan omaksi ilokseen surruttavat. Vähän sama idea kuin Koko Suomi leipoo -sarjassa. Kuten em. ohjelmassakin, tässäkin olin varsin ilahtunut siitä että mukana oli myös miehiä! Eikä mitä tahansa miehiä vaan sen näköisiä ja oloisia (ei kaikki) etten kyllä uskoisi harrasteompelijoiksi jos kadulla tulisi vastaan ja kysyttäisiin.

Vai miten pystyisitte kuvittelemaan esim. hänet ompelukoneen ääressä suristamassa vaatteita?

Kausia on julkaistu jo kaksi kokonaista ja kolmas pyörii nyt. Miten olen voinut välttyä tältä jo parin vuoden ajan?!? Onneksi on netti. Ompelijoita ohjeistamassa ja arvostelemassa varsin hienostuneet tuomarit ja ohjelma on minusta kaikinpuolin todella viihdyttävä!!!

Ehkäpä tämäkin formaatti joskus vielä rantautuu Suomeen...toivon mukaan!

Ihanuuksia OB:ssa!

Minulle tulee kaksi ompelulehteä kestotilauksella; Suuri Käsityölehti on tullut jo pari vuotta, ja Ottobren äitini tilasi minulle joululahjaksi. SK:ssä on paljon kaavoja aikuisille ja muutama lapsille, kun taas OB on jaettu niin että neljä numeroa vuodessa on ainoastaan vauvojen ja lasten kaavoja ja kaksi numeroa naisten kaavoja. Tuohon SK:een olen ollut pitkään jo tosi pettynyt; ihan ihme malleja eikä ollenkaan sellaisia ihan perustavallisia käyttövaatteita, joten päätin lopettaa sen tilauksen. Niitä saa kirjastosta lainaan ja jos niin hyvä numero tulisi että olisi oikein useampi toteutettava malli niin sen saa irtonumeronakin ostaa kaupasta!

Ottobre taas on melko uusi tuttavuus ja siihen olen hyvinkin tyytyväinen. JOKAISESSA lehdessä on toteutettavia malleja ja aivan ihania vaatteita jotka osa on hyvinkin helppo tehdä ja osassa on vähän haastettakin. Ja suloisia pieniä yksityiskohtia jotka voi joko tehdä tai jättää tekemättä. Eilen postiluukusta kolahti molemmat lehdet!

SK:stä löysin yhden ihan kivan näköisen mekkosen, jota saatan jopa kokeillakin.

Noissa on vaan se vikana että kaavoja pitää lähes aina muokata, ja välillä aika paljonkin että vaatteesta saa istuvan. Monet pussittavat joka puolelta. Vaatii siis pitkää pinnaa ja hermoja, jotka välillä ovat hieman kadoksissa ainakin allekirjoittaneella kaavojen suhteen!

Ottobre ei pettänyt taaskaan! Uuden OB:n avaaminen on kuin karkkipussiin kurkkaisi! Paljon on kaikkea ja aina on mukana niitä parhaimpiakin herkkuja! Tässä pari näytettä.

Tältä aukeamalta heti pääsevät testiin nuo ihanaiset housut vas. yläkulmassa. Aivan ihanan malliset!

Tältä aukeamalta ajattelin tehdä molemmat. Vasemmalla olevan haalarin ulkokäyttöön vaunupäikkäreille ja oikeanpuoleisen ihanan leikkihaalarimallin haluan myös testata. Näyttäisivät juuri sopivilta malleilta Onnille, jolle ei mitkään makkarankuorivaatteet sovi.

Painunkin tästä piirtämään housukaavoja, kuvat lopputuloksesta tulevatkin tuota pikaa! ;)

Pientä pienelle.

Täällä on taas ollut vaatetehtailua. Tällä kertaa Onnille.
Ei se niin vauhdikasta ole kun ompelemaan ehtii aina vaan lähinnä vauvan nukkuessa, ja kaikki muutkin kotihommat pitäisi tehdä samassa päiväuniajassa, mutta pikkuhiljaa!

Halusin kokeilla bodyn ompelua vaikka minulla oli kova kynnys lähteä yrittämään sillä pidin tuota reunojan kanttausta ihan avaruustieteen kanssa samantasoisena vaikeusasteeltaan kun sitä en ollut tehnyt. Hyvinhän se meni, vaikka alaosasta tulikin liian löysä ja jäi vähän lörpöttämään. Mutta mitäpä sillä väliä kun sehän on housujen alla piilossa... kaula-aukko ja hihansuut kuitenkin onnistuivat.

Kiinnitin myös nepit ensimmäistä kertaa ja se meni muuten ihan mallikkaasti mutta reunan kantti oli niin ohut että neppi meni vähän kankaan puolelle ja teki pienen reiän siihen...

Ensimmäinen body piti tietenkin tehdä lempikankaasta eli Siiri&Myyry -kankaasta! Sehän on Onninkin lemppari! Vai onko?

Toista kun aloin tehdä, valitsin Facebookin Kangashamsterit-ryhmästä ostamani Noshin valaskankaan.

Kiinnitin erityisesti huomiota noihin edellisen bodyn mokakohtiin ja tällainen siitä sitten tuli:

Minusta aivan ihana!! :) Alaosa meni nyt nätisti kun laskin resorin pituuden valmiiksi kertoimella 0,7 ja hihoja muokkasin niin että laitoin pitemmät resorit hihansuihin.

Olen ihan supertyytyväinen tähän toiseen, kuka tietää vaikka kolmas olisi jo sitten ihan huippu! Tähän tein alareunaan sen verran leveämmän kanttauksenkin että nepit mahtuivat sen päälle niin ei kangas hajoa.

Pikahommina väsäsin parit housut myös poitsulle, sillä seuraavan koon vaatteita ei paljoa ole vielä.

Kyllä tähän nyt on ihan tosissaan hurahdettu! Eikä loppua näy.. :)

Ompeluterapiaa käsityölanien merkeissä!

Viimeinen viikko on mennyt vähän allapäin, viikko sitten sain kuulla työpaikaltani erään oppilaamme menehtyneen. Kyllä se veti mielen todella synkeäksi ja sai minut itkemään monen monituista kertaa. Asiaa ei vieläkään oikein ole täysin ymmärtänyt saati hyväksynyt, mutta kai se aika tekee tehtävänsä vaikka ikävä jää..

Näissä mammahormonihöyryissä ei parane päästää mieltä liian synkäksi, jotta sieltä pääsee poiskin, joten olen terapioinut itseäni ompelemalla. Se on minulle itselleni terapiaa parhaimmillaan, ja saa ajatukset pois arjen kiireistä hetkeksi ja nauttia luomisen ilosta.

Lauantaina meillä oli pienimuotoiset ompelu- ja käsityölanit perheen naisten kesken. Käsityö-lisäys siksi että kaikki eivät ommelleet vaan osittain myös neuloivat. Lanit järjestettiin minun luonani, ja mieheni oli lupautunut viettämään isä-poika -laatuaikaa vauvan kanssa sen päivän. Paikalla oli tietenkin minä, äitini, siskoni ja kälyni. Toinen kälyni ei päässyt paikalle, mutta ehkä ensi kerralla.

En huomannut ottaa ollenkaan kuvia lanien aikana, joten esittelen vain omat tuotokseni tässä. Aloitin pitkäaikaisesta projektistani, puikkopussukasta! Kankaat tähän ostin viime vuonna Tampereen Kädentaitomessuilta (joihin muuten suuntaamme jälleen ensi viikolla), ja vasta nyt sain aikaiseksi ottaa pussukan työn alle. Tällainen siitä sitten tuli:

 Kangas on ihanaa käsityöaiheista ruskeaa puuvillaa, ja vuoriksi laitoin samaa kangasta mutta vaalean beigenä.

Ei siinä liian kauaa nokka tuhissut kun tuon teki, vaikka alkuun jouduin miettimään vaiheiden järjestyksiä ihan tosissaan, sen verran on aikaa siitä kun olen viimeksi laukkua tai pussukkaa ommellut. Ja onneksi äiti oli auttelemassa kun tuli tenkkapoo. Ei muuta kuin puikot pussiin ja neulomaan...kun kerkiää!

Seuraavaksi päätin iskeä Ruskamekko-kaavan kimppuun. Kaavathan olin piirtänyt jo etukäteen ettei laneissa tarvitse alkaa sellaisia nyhertämään. Kankaan valinta olikin vaikein. Olin pari päivää pessyt vimmatusti kankaitani jotta valitsemani kangas on sitten varmasti pestynä, kun en osannut valita etukäteen.

Vaihtoehtoja oli onneksi vain pari, sillä mekkoon kangasta meni parisen metriä, eikä minulla ihan kaikkia niin paljoa ole tullut ostettua. Pohdin pitkään lintukankaiden välillä, keltainen vai harmaa, mutta yksimielisellä päätöksellä muut lanittajat päättivät puolestani ja valitsin harmaan. Tällainen minun Ruskamekostani sitten tuli:

Olen todella tyytyväinen itse lopputulokseen, ja tämä tulee varmasti käyttöön!

Inspis jäi päälle, tottakai, ja jatkoin heti seuraavana päivänä itseni terapiointia. Ja sitä seuraavana, ja sitä seuraavana...

 Joten tänään, kun aamupäivällä Onni nukahti pikku päikkäreilleen, syöksyin ompelukoneen kimppuun ja tuloksena oli tämä ihana keltainen Tintti-paita MIW-kaavalla.

Olen aiiiivan rakastunut tähän kankaaseen ja paitaan, ja kangasta onnekseni jäikin vielä yllin kyllin jotta saan siitä jotain muutakin tehtyä vielä. Tätä kangastahan ei enää mistään saa, kun Linnel lopetti myyntinsä, joten minun pitää tarkkaan harkita mihin kankaani käytän! Mieskin sanoi että tämä on kankaistani hänen suosikkinsa. Pitäisikö yllättää ja kyhätä vaikka kalsarit isänpäivälahjaksi. ;D