Jumppiksia ipanalle.

Jumppis, jumppari, jumpsuit, haalari, onepiece... rakkaalla lapsella on monta nimeä mutta itse käytän jumppista. Ne vaan ovat niin hirmu käteviä heittää päälle ja alkaa päivän touhuihin. Sisällä menee hyvin leikkiasuna talvellakin kun lattiat ovat vähän viileämmät ja muksu kierii leikeissään. Ulkona taas se suojaa auringolta ja estää hiekan päätymisen housuihin, paidan sisään, vaippaan jne.. Jumppis sopii vauvalle ja isommalle lapselle ja onkin mielestäni yksi suloisimmista vaatekappaleista. Alkuvuoden aikana olen ommellut jo useamman jumppiksen, ensin tein muutaman putkeen ihan harjoituksenkin vuoksi sillä halusin kehittyä vetskarin ompelussa. Nyt se sujuukin jo useimmiten lähes ongelmitta. 

Olen ommellut jumppiksia tähän mennessä kahdella eri kaavalla. Toinen on OB 4/12 tuttu vinovetskajumppis ja toinen kaverilta saatu perusjumppiskaava jostain todella vanhasta lehdestä. Kaveri kutsuu sitä retrokaavaksi :)

Nämä on tehty sillä retrokaavalla, ja mielestäni niistä tuli ihania!
Kankaat ovat Metsolan pupu tupunat ja Ainolan hillaherkku.

Tässä jumppiksia in action:

Tämä retrokaava on ihana ja tulen sillä varmasti tekemään lisää jumppiksia kun nämä jäävät pieniksi.

Toinen tekemäni jumppiskaava oli Ottobre-lehdestä 4/12 ja niitä olen tehnyt jo aiemminkin täällä ja täällä. Tein myös yhden Metsolan ihanasta tähtikankaasta mutta se on ehtinyt jo lähteä eteenpäin seuraaville vauvoille käyttöön enkä tainnut muistaa ottaa siitä kuvaa.

Kangas on Verson puodin hurmurin serkku ja olen aivan rakastunut tähän!

Pikkumies ihastui (ilmeestä huolimatta) myös jumppikseensa ja on muutamat päiväunet viileämpinä päivinä jo se päällä nukkunut. Varmaan vasta syksymmällä pääsee kunnolla käyttämään jos tämä kesä tästä lämpenee :)

Ompelulanit!

Olemme jo jonkin aikaa pitäneet "oman perheen" ompelulaneja, joissa mukana ovat olleet minä, siskoni, äitini, kälyni ja hänen äitinsä. Toista kälyä vielä houkutellaan mukaan! Ne ovat olleet mukavia ja välillä tuotteliaita, välillä vähemmän mutta aina se on odotettu päivä.

Nyt osallistuin ensimmäistä kertaa alueemme laniryhmän laneille. Olen nähnyt heidän tuotoksiaan facebookin ompeluryhmässä ja aina miettinyt että olisi hauska joskus mennä mukaan. Osa heistä ompelee jopa aamukymmenestä aamuyön pikkutunneille saakka, ja jotenkin kiehtoo ommella flowssa koko päivä yömyöhään. No, tällä kertaa minulla oli kuitenkin pikku rajoitukset, sillä kotona piti olla antamassa iltamaidot pikkumiehelle. Silti ompeluaikaa oli klo.12-20. Valmistauduin laneille leikkaamalla kaavat ja kankaat valmiiksi muutamiin projekteihin jotta pääsisin heti vauhtiin. Laneille osallistui 9 ompelua rakastavaa naista joilla kaikilla oli omat projektinsa ja hirveä into antaa koneiden laulaa.

Tässä lanien saldoa omalta osaltani:

Tein pääasiassa pyynnöstä kypärämyssyjä kavereiden lapsille, 

se on mukavaa ja nopeaa hommaa jolla saa ompelun käyntiin.

Tämän hetken yksi kangassuosikeistani, Noshin uusi ihana Polku-trikoo on 

aivan ihana myös kypärämyssyissä. Tällainen taitaa tulla omallekin murulle.
Kankaat: Nosh

Näiden piti alunperin olla yksivärisiä, mutta koska vaaleanpunainen resori ja trikoo olivat juuri ärsyttävästi eri sävyä, ystäväni halusikin miksailla värit näin, ja minusta näyttää hyvältä!
Kankaat: Nosh, koot.fi

Tästä kankaasta en aluksi innostunut saadessani sen possupussista, 

mutta siitä on tullut jo monta ihanaa lahjaa pienille tyttösille.
Kangas: Paapii

Myssyihin meni yllättävän paljon aikaa koristetikkauksineen, mutta ehdin onneksi vielä aloittaa uuden projektin, ihanan pandapaidan omalle Onnille!!!
Kangas: Viljamin puoti, minttu resori koot.fi

Rakastuin tähän pandakankaaseen heti sen nähtyäni ensimmäisen kerran, ja siitä olen ommellut jo pari bodya vauvalahjaksi, ja vihdoin omakin pikkuinen siitä sai paidan. Tuo minttu resori on niin herkku etten kestä!! Tätä kangasta on ehkä saatava vielä lisää!

En malttaisi odottaa seuraavia laneja, sillä ensi kerralla aion olla yöhön saakka, ja leikata enemmän kankaita valmiiksi etukäteen. Jospa pääsisin kunnon flowhun kun ei ole kotiintuloaikaa niin aikaisin!

Ja tietenkin meidän omat lanit jatkuvat myös, lähes kuukausittain!
Nämä ovat minulle tosi tärkeitä hengähdystaukoja kotona olosta, vaikka siitäkin

nautin ihan täysillä. Silti kun pääsee päiväksi ompelemaan, tuntuu kotielämäkin taas

ihan älyttömän ihanalta kun jaksaa paremmin hengähdettyään, ja tuleehan siinä päivän aikana jo kamala ikäväkin omaa pikkuista!

Pieni rakas 1v!!

Niin se vauvavuosi vilahti, vaikka yritin hidastaa ajankulua ja nauttia joka ikisestä pikku sekunnistakin. Ja niin nautinkin ja aion vastedeskin. Tuli aika järjestää pikkumiehelle yksivuotissyntymäpäivät ja kutsua rakkaat koolle juhlimaan. Tässä kuvia vauvelista aamulla kun herätimme hänet onnittelulaululla ja pakettien kanssa. Uninen pieni lahjojenavaaja <3

Ensireaktio kun annoin paketin revittäväksi :D

Paketin avaus oli varsin jännittävää puuhaa.

 Ja poju innostui heti kun tunnisti muskarista tutut soittimet paljastuvan paperin sisältä!

 Hienot keltaiset rytmimunat...

 ...ja punaiset marakassit!!

Sekä keltainen Nalle Puh -tamburiini ja laulava kirja!

Meillä onkin tuosta aamusta saakka soinut kaikin tavoin koko viikonlopun ajan milloin mikäkin, taitaa olla musikaalinen poika kasvamassa. Juhlia vietettiin lauantaina, ja poika saikin ihania lahjoja sukulaisilta. Yksi niistä oli mummulta ja papalta saamansa pihakeinu!!

Siitähän keinumista rakastava poika innostui ja ollaankin ahkeraan keinuiltu aina kun sateelta on ehditty. Muita ihania lahjoja olivat ksylofoni jota Onni osaa nyt jo soittaa itse, musta hieno potkumopo, nättejä astioita, hiekkalaatikolle Volvo-kuormuri, mummun tekemät housut, ämpärillinen mustikoita, paidan, pehmon, moottorisahan (tulee käyttöön "vähän" myöhemmin) ja rahaa.

Halusin hillityt koristeet juhliin, ja pohdiskelin muutamia vaihtoehtoja kunnes eräs ystävä suositteli blogista bongaamaansa ilmapallokoristelua. Joten tilasin äkkiä juhlapalloja netistä juhlamaailmasta ja Prismasta löysin 1-pallot.

Tykkään koristelun yksinkertaisuudesta tosi paljon. Laitoin olohuoneeseen samoja palloja ikkunaseinän matkalle roikkumaan.

Tarjottavana oli perinteisen kakun tilalla kesäistä pavlovaa.

Juhlien lapsivieraille ja tietysti sankarille itselleen oli aivan oma hedelmäkakku ilman lisättyä sokeria.

...ja vaikka mitä herkkuja!

Juhlat olivat todella onnistuneet ja kaikilla oli hauskaa, tosin sankari itse oli melko 

väsynyt ja välillä kiukkuinenkin, mutta uskon että poitsukin nautti 

kun sai olla huomion keskipisteenä ja ihana pieni synttärisankari!

Lauantaille sattui tosi ihana ilma joten mieheni kuvaili ulkonakin pikkuvierastamme Onnin serkkua.

Kiitos että seurasit meidän ihanaa ja spesiaalia päivää!
Äitinä muistelin koko syntymäpäivän ajan tunti tunnilta missä menin vuosi sitten, milloin supistukset alkoivat, milloin sain epiduraalin ja milloin sain vihdoin maailman suurimman lahjan syliini.
Itku meinasi tulla monta kertaa, koska saan vihdoin elää todeksi suurinta unelmaani!

6kk; maailmassa monta on ihmeellistä asiaa..

Pikkumiehen kuulumisia voisin kirjoitella pitkästä aikaa. Puolivuotissynttärit oli viime viikolla ja sen kunniaksi jäbän syöttötuoli kunnostettiin uudenveroiseksi. Kohta pääsee siihen istuskelemaankin kun vähän ensin treenaillaan. Kauheaa vauhtia kasvaa ja kehittyy, ja uusia taitoja ja ilmeitä tulee jatkuvasti. Nyt meillä jo ryömitään hieman ja hitaasti, päristellään jatkuvasti kieli ulkona suusta ja kiinteitäkin ollaan maisteltu kun puolen vuoden täysimetys ONNISTUI (jeejee!!) ja saatiin käsky alottaa "kunnon ruoka".

Tässä vähän tuoreita kuvia minimööstä.

Puolivuotias mussukka

Pieni ilopillerivauva 

Ja on muuten kauhia höpöttämään! Aina joku stoori tai laulu menossa

 Ja onpas sinne kaks hammastakin jo putkahtanut!!!

Puolivuotissynttäreiden kunniaks saatiin oikein kunnon flunssa, minä ja Onni. Murusella menee jo paremmin mutta itse olen vielä aika huonossa kunnossa. Eiköhän sekin tästä ala hellittämään ja kohtahan on jo kevät ja alkaa ilmakin lämpiämään! Jes! :)

Teneriffa.

Niin sitä kävästiin Teneriffalla! Alunperin juttelimme mieheni kanssa syksyllä että keväämmällä pitää kyllä tehdä sitten etelän reissu, mutta joulukuussa alkoi jo niin reissuvarvasta vipattaa ja reissuhammasta kolottaa (?) että hyvän ja edullisen matkan löytyessä varasimme sen. Emme lähteneetkään ihan kolmistaan vaan isommalla porukalla, mikä oli vauvankin kannalta hyvä sillä lisäkäsiä ei ole koskaan liikaa. Eniten jännitti lentomatka, mutta sehän menikin ihan loistavan hyvin.

Pitemmittä puheitta, koska kuvia on niin paljon ja ne kertovat parhaiten, annan palaa!

Lentomatkat sujuivat oikein mallikkaasti, vauvelikin nukkui ison osan ja leikiskeli lopun aikaa.

Perillä odoteltiin lentokentällä lämpimässä makuupussissa

Yöllinen hotellin sisäpihanäkymä parvekkeelta

...ja sama päivällä

 

Turhaan jännitin miten vauva viihtyy reissussa, hänhän nautti lämmöstä yhtä paljon kuin me muutkin!!! Varjossakin oli juuri sopivan lämmin!

 Aamuparvekkeella paistattelemassa yöpukusillaan

Lomavauva ja lomaäiti

Matkalla tulivuorelle oli kaktustaidetta...

...ja yhteen oli vauvelin nimikin päässyt?! :)

Teide-tulivuori

Ihaninta maailmassa <3

Lähdimme myös pohjoisempaan osaan saarta suureen eläintarhaan Loro Parqueen, jossa olin jo nuorena käynyt aiemmin ystävän kanssa. Loro Parque ei kyllä petä koskaan, ei tälläkään kertaa!

Sitten tutustuttiin läheiseen kylään ja vaavi pääsi reppuun, johon kohta nukahtikin, niinkuin aina.

 

Altaalla on vaan niiiin kivaa!

Garachicon kylä

Hui kamala mitä siellä tapahtuu!

  Los Gigantes

Hyvin tuli uni etelän lämmössäkin rattaiden varjossa. Ei voi olla mitään noin suloista <3 

Isin kanssa ilottelua altaalla.

 Mieskin pääsi ekaa kertaa testaamaan Manduca-kantoreppua kun kiipesimme läheiselle "vuorelle" eikä minun selkäni olisi kestänyt nousua 10kg paino edessä. Hyvin näytti sujuvan ja huipullakin vielä hymyilytti. Vauva ei tiennyt noususta mitään kun uni tuli heti alkumatkasta mutta huipulla heräsi hetkeksi katselemaan maisemia.

"Vähän" piti shoppaillakin, ja matkarattaat olivatkin koetuksella kassien painosta. Kuvassa pieni tankkaustauko pienellä.

Kaikenkaikkiaan reissu meni ihan loistavan hyvin, ja täysin turhaan jännitin matkustusta vauvan kanssa! Voin suositella kyllä kaikille, ja vielä helpompaa matkustuksesta teki se, että vauveli on vielä täysimetyksellä joten ei tarvinnut huolehtia mistään ruuista eikä ruoka-ajoista vaan ruoka kulki koko ajan kätevästi mukana. Muru täytti loman aikana 5kk ja vitsailimmekin että paineet nousevat näiden kk-lahjojen suhteen kun nyt sai etelänmatkan lahjaksi niin mitähän puolivuotislahjaksi..... ;)