Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palabras de Poder. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palabras de Poder. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. marraskuuta 2013

Tunnelmavaloa!

Kun en pihan valaistukseen pysty nyt heti vaikuttamaan, olen lisäillyt sisälle ja vähän uloskin tunnelmavalaistusta. Aloitanpas ulkoa kun siellä olen ennenkin kuvaillut. Olen siis etsiskellyt kivoja lyhtyjä jo jonkin aikaa, ja joka paikassa tuntuu olevan nykyään vain metallisia halpisversioita (ei silti, toisiksi kivoin oli juuri Tiimarista löytynyt metallinen lyhty, vaikken sitä ostanutkaan), kun itse halusin ennemmin puisen. No kaikki kaupungin kaupat kierrettyäni postista tuli Masku Koti -liikkeen mainos ja siellähän oli vaikka kuinka valinnan varaa. Riensin kaupungin Maskuun, jossa pettymyksekseni minulle kerrottiin Koti -puolen liikkeen sijaitsevan n.40km päässä pienenpienellä paikkakunnalla Kauttualla. Huoh. Ajoin kuitenkin vielä iltamyöhällä sinne ja sieltähän ne kullat löytyi!!! <3


Masku Koti on valtava kauppa, jossa saisin varmasti kulumaan yli tunnin, mutta nyt äkkiä juoksin lyhtytarjonnan (joka muuten oli valtava) läpi ja valitsin heti ovensuussa bongaamani romanttiset, vähän erilailla koristellut ja muotoillut lyhdyt.


Pidän näistä kyllä tosi kovasti!!! Paikkansa ne löysivät ulko-oven sivuilta pylväiden edestä.

Valaistu kuva

 Realistinen kuva

 Nätithän ne on! Sisällekin sytyttelin kynttilöitä samalla kun mies viritteli takkaan tulta. Huoneet ovat kaikki vielä jonkinverran vaiheessa, olkkari, keittiö ja makkari vähemmän ja kaksi ylimääräistä makkaria vähän enemmän... Olohuoneen sohvat ja sohvapöytä raheineen saapuivat jo viime viikolla joten sinne on jo ihan kiva miettiä pikkusisustusta ja somisteluja kun isot jutut on jo paikoillaan! Tv-tasoa vaille valmiina.


Sohvapöytä vaatisi vielä jotain, en vain tiedä mitä. Ehkä jonkinlaista liinaa tai muuta, kun on niin laaja tuo pöytätaso. Kaipa se ajan kanssa siitä selkenee mitä mihinkin tarvitsee lisäillä, en jaksa ottaa stressiä moisista.


Pöydän alla on siis neljä kivaa istumarahia, ne halusin ehdottomasti meille koska olohuoneessa tarvitaan aina joskus enemmän istumapaikkoja, mutten tykkää siitä että huoneessa on liikaa kalusteita ja kaikki reunat ja seinät täynnä istuimia. Nyt ne on näpsäkästi "piilossa" pöydän alla aina kun niitä ei tarvita. Samalla verhoilulla on molemmilla sohvilla pari sohvatyynyä, jotta huoneen sisustus pysyisi yhdenmukaisena. Verhoiluahan on helppo muuttaa vaikka itse ompelemalla erilaisia päällisiä jos joskus alkaa tuo kuosi kyllästyttää.

Tuo kynttilänalunen on minulle tosi tärkeä, sillä olen todella joutunut näkemään vaivaa saadakseni sen itselleni kotiin. Tarina on melko pitkä mutta kerron sen suht lyhykäisesti. Tai yritän. Muutaman vuotta sitten espanjassa asuessani kävin paikallisessa Palabras de Poder -seurakunnassa lähes joka sunnuntaiaamuna, ja koska asuin aivan toisessa päässä Malagaa kuin srk sijaitsi, jouduin varaamaan 2-3 tuntia matkustukseen ehtiäkseni. Ensin piti kotoa kävellä bussipysäkille ja ottaa bussi numero 11 keskustaan, tähän piti varata varmuuden vuoksi 15 minuuttia. Matka bussilla kesti noin 15min. Sen jälkeen piti kävellä toiset 15-25 minuuttia juna-asemalle, ja ottaa juna aivan radan toiseen päähän saakka, matka kesti noin tunnin verran. Jos en ollut ihan hirmuisesti myöhässä aikataulusta, ostin aseman vieressä olevasta kahvilasta "pitufon" eli pienen rapeaksi lämmitetyn minipatongin sulatetulla juustolla ja kinkulla sekä kahvin aamiaiseksi. SEN JÄLKEEN loppumatkan suhteen tein valinnan aivan ajan mukaan. Jos bussit eivät olleet olleet ajallaan, ja oli hieman kiire, otin taksin kaupungin halki, siihen meni taas noin 10-15 minuuttia. Jos kuitenkin aikaa oli vielä hyvin jäljellä, kävelin usein rantakatua pitkin (reilu 30-40min) ja joskus kun aikaa oli ruhtinaallisesti, poikkesin rantabulevardin pieniin putiikkeihin ja kauppoihin hieman kiertelemään ja katselemaan. Kerran näin tehdessäni rakastuin tähän koristeeseen aivan silmittömästi!! Kävin sitä siellä hipelöimässä ja haaveilin josko sen saisin jollain konstilla Suomeen kuljetettua. Esine on todella raskas, ja keramiikkaa joten en voinut kuvitellakaan laittavani sitä matkalaukkuun ensinnäkin painonsa vuoksi, saati sitten rikkoutumisen vaaran vuoksi, halpakaan se ei ollut. Jossain vaiheessa sitten kuulin rekkakuskista, jonka kyytiin muutkin aikoivat laittaa matkalaukkuja Suomeen päin matkaamaan Euroopan halki, joten riensin ostamaan tämän ihastuttavan "vatin" ja jännäsin pääseekö se ehjänä "kotiin", mutta turhaan sillä ehjänä tuli ja tuolla se nyt pöydällä on kunniapaikalla! Eihän tämä niin lyhykäisesti näköjään tullutkaan.

Pianon päällistä

Pianonpäällinen on nyt toistaiseksi vähän sekalaista koristetta täynnä, sekin hakee vähän tyyliään, mutta noin se tuskin tulee jäämään. Keskellä ihana Pentikin kynttelikköni, sivuilla Ikean kynttilänalusilla pöytäkynttilät ja niiden sivuilla hääkuviamme.

Toivon kovasti että nyt isänpäiväviikonlopusta huolimatta ehtisin purkailla pahvilaatikoita pois edes jonkinverran. Enköhän tännekin ehdi silti viikonlopun aikana vielä päivittelemään.

Mukavaa viikonlopun alkua kaikille!!!

torstai 25. heinäkuuta 2013

Häämatka osa 9, Espanja; Aurinkorannikkoa ristiin rastiin retkeillen (Malaga 2/2)!

Yritimme häämatkan viimeisen viikon aikana nähdä mahdollisimman paljon ympäristön kyliä ja kaupunkeja mitä ehdimme. Reililiput olivat menneet jo umpeen, mutta Benalmadenasta pääsi liikkumaan junalla ja bussilla todella helposti moniin paikkoihin. Viimeinen viikko oli todella kuumaa hellettä, ja vaikka se välillä tuntui jopa tukalan kuumalta, nautimme siitä täysin rinnoin! Ennemmin kuuma kuin viileä ja sateinen sää. Lähin paikka jonne matkasimme bussilla, oli Torremolinos. Se oli yhtä täynnä turisteja kuin aina ennenkin, mutta myös shoppailukatu oli yhtä ihana kuin viimeksi, ja suosikkini Lefties -niminen halpavaatekauppa jopa parempi!!! Olin edellisissä kaupungeissa kiertänyt jo kaikki muut suosikkikauppani, Pull&Bear, Stradivarius, Bershka, Pimkie jne......... Mutta nyt pääsin Leftiesille. Ah, oi onnea!


Samalla reissulla kävimme syömässä Torren parhaassa härkäravintolassa El Toro Azulissa. PETTYMYS!! Taso oli romahtanut ylellisestä uuniperunasta ja kasviksista pihveineen ja pippurikastikkeineen tämän näköiseksi:


Ranskalaiset!!! Siis ranskalaiset!! No, vieressä nököttävä vetinen pakastepapukasa ei myöskään parantanut annoksen ensivaikutelmaa, mutta positiivista oli, että kolme asiaa ravintolassa oli pysynyt ennallaan!


1. Herra el Toro tuijotti yhä yhtä intensiivisesti seinältä kuin ennenkin!

2. Hinta oli aivan yhtä korkea kuin ennenkin tasosta huolimatta!

3. Pihvin maku ei ollut muuttunut ollenkaan vaan se oli totaalisen 
taivaallinen makuelämys, yhä! Ehkä jopa paras pihvi 
mitä olen koskaan syönyt! Ihanaa!!!

Shoppailujen lisäksi mitä olin odottanut kuin kuuta nousevaa, oli päästä käymään iki-ihanassa Palabras de Poder -seurakunnassa, josta olen saattanut ennen kirjoittaakin. Se on Espanjassa oma kotiseurakuntani, jonne koen aina olevani tervetullut ja jonne minut on aina otettu vastaan juuri omana itsenäni ja se tuntuu niin läheiseltä minulle. Nyt en ollut päässyt pariin vuoteen käymään siellä, ja odotin ihan täpinöissäni pääsyä näkemään niitä monia tuttuja ja kavereita. Seurakunta sijaitsee konkreettisesti tien varressa Fuengirolasta Mijakseen. Olisikohan noin puolivälissä matkaa. Rakennus on vanha urheilukeskus tenniskenttineen ja uima-altaineen, ja tilat ovatkin huippuhyvät seurakunnan käyttöön.


Odottelua ulkorappusilla.


Seurakunnan aina yhtä innokas ruotsalais-espanjalainen pastori Juanito Jonsson.


Mika ja minä.


Paikalla oli yllätyksekseni myös suomalaisia tuttuja... :D



Kun kysyin mieheltäni tilaisuuden jälkeen mitä hän piti siitä, kehui pitäneensä, mutta ongelmana oli se kun varsin vitsikäs pastorimme kertoi vitsin (espanjaksi), 98% kuulijoista nauroi täysillä samaan aikaan kuin kääntäjä englanniksi kertoi saman, joten tämä 2% joka ei ymmärtänyt espanjan kieltä, jäi paitsi koko huumoriosuudesta. Muistin itse omanneeni saman ongelman 2009 kun aloin käydä Palabras de Poderissa. Sittemmin kun opin kieltä, ongelmaa ei enää ollut ja unohdin sen. 


Menimme pariin otteeseen myös talon omalle altaalle nauttimaan auringosta ja viileästä altaasta.

Seuraavana päivänä suuntasimme nokkamme kohti vuoristokylää nimeltä Mijas. Mijas on kauniin hohtavan valkoinen pienenpieni kylä vuoren laidalla. Pääsimme sinne bussilla, ja kierrettyämme turistikyliä suuntasimme heti pois turistien suosimalta aukiolta kohti paikallisten hiljaisia katuja. 


Idyllinen ravintola piilossa rapuissa matkalla ylös kylälle.


Ihanan valkoista!


Ja vanhanaikaista!


Ja väriäkin löytyi!

Kiipesimme Mijaksen kylän korkeimmalle näköalapaikalle katselemaan maisemia ja hikisen satojen rappusten nousun jälkeen ylhäällä kulkeva vilvoittava tuuli tekikin terää!



Kuvan hame on shoppailulöydökseni Madridin Italialaisesta vaatekaupasta.

Mijasta voin lämmöllä suositella ihan kaikille jotka aurinkorannikolla käyvät. Siellä on paljon kauniita katuja, rakennuksia, rappusia rappusten perään, näköalatasanteita ja iltaisin lepakoita! Shoppailuhulluhan ei shoppailusta saa tarpeekseen, ja näinkin pitkän tauon jälkeen oli odotettavissa armotonta kauppojen koluamista ihan miehen kyllästymiseen saakka. Saalis oli kuitenkin ruhtinaallinen, neljä ihanaa laukkua (yksi mammalle tuliaiseksi) sekä paljon ihania riepuja, toppeja ja paitoja. Luulin aluksi niiden kaikkien mahtuvan rinkkoihimme, mutta kun huomasimme sen olevan mahdottomuus, kävin ostamassa matkalaukun kiinakaupasta halvalla, ja tietysti myös täytteet siihen eli lisää vaatteita. Eipä tarvitse kesävaatteita shoppailla hetkeen. Seuraava kohteemme oli noin puolen tunnin junamatkan päässä Malagaan päin sijaitseva Plaza Mayor -niminen ulkoilmakauppakeskus. 


Kasvoissa lukee: "shoppailu on intohimoni"!

Halusin mainita kaikista lukemattomista shoppailupaikoistamme juuri tämän siksi, että löysin sieltä sisäisen harakkani halajaman hopean timanttisen lipaston!!! Vielä jonain päivänä sen haen sieltä kun omistamme omakotitalon jossa on kokonainen huone pukeutumista, vaatteita, kenkiä ja laukkuja varten.


Perinteiset kauppapelleilyt piti toki myös suorittaa!


Viimeinen kokopäivän reissu tehtiin Marbellan ökysatamaan Puerto Banukseen. Joskus siellä rakastuin erääseen Wokaway-nuudelipaikkaan ja sinnehän pitää päästä sitten joka reissulla. VAIKKA matka sinne kestää parikin tuntia, mutta ruoka on todellakin sen arvoista! Vielä selvitän kananuudelikastikkeen salaisuuden jonain päivänä! En olisi ehkä saanut kuitenkaan miestäni houkuteltua Marbellaan ihan vain nuudeleiden avulla, joten piti olla muutakin houkuttimena. Nimittäin ökyautot joita satama pursuaa, sekä ihanat huvipurret ja jahdit!! :) Ilmakin oli ihanan kuuma, joten hengailimme muutaman tuntia satamalla.






Oma lempparini! Ehdottomasti! 


Rantakatu on täynnä merkkiliikkeitä joissa en edes kehtaisi normaalivaatteissa mennä käymään sisällä. Lähinnä ykköset päällä siellä ihmisiä pyörikin parkkeerattuaan ensin Porschensa. :D


<3

Siihen loppui tämän reissun tarinat, tai eihän niistä tänne saanut puoliakaan, mutta jos sain annettua edes pienen ripauksen teille siitä mitä nähtiin ja koettiin häämatkareilillämme, olen tyytyväinen. Näin ollen lopetan nämä häämatkapostaukset (no okei, yks tulee vielä....) tähän lomafiiliskuvaan.


perjantai 16. marraskuuta 2012

Allergiaa, alegríaa ja alabanzaa!

Synkkä, pimeä, kostea, kylmä ja jotenkin epämiellyttävä päivä päällisinpuolin...



Noin ajattelin aamulla noustessani sängystä! Ei tehnyt mieli lähteä töihin, väsytti ja laiskotti.
Kuitenkin tiesin, etten voi sängyn pohjallekaan jäädä ja lampsin tien toiselle puolen töihin.
Töissä (erityiskoulussa) lähdimme ekalla tunnilla heti Seminaarin puutarhaan tutustumiskäynnille, ja juuri kun päivä alkoi kirkastua ja ihastelin kauniita kukkia, tungin nokkani kiinni tuoksuviin kukkiin, ja mitäs muuta siitä aiheutuikaan kun kunnon allergiareaktiot! Hengitystiet tukkoon HEP!
Poistuin kasvihuoneesta ulos vetämään raikasta happea yrittäen välttää astmakohtauksen, ja pahin ahdistus menikin ohi, mutta illuusio hetkellisestä mielen kirkastumisesta katosi yhtä nopeasti kun oli tullutkin!
Työpäivä kului nopeasti, ja kotiin tullessani odottamassa oli elämäni valo, ihanista ihanin, suloisista suloisin karvalapseni Nuudeli <3
 

En vaan voi sille mitään, että aina kotiintullessani, oli päivä kuinka ärsyttävä tai raskas tahansa, alan hymyillä saadessani niin rakkaudellisen vastaanoton Nuudelilta! Yhdessä lähdemme ulos tyhjentämään varastoja (vain toisen osapuolen osalta!!!), jonka jälkeen levähdän hetken, yleensä sohvalla nörtteillen tai edellisen illan tv-ohjelmaa seuraillen.


Niin se päivä vaan kirkastu mullekin, ja yhä toki väsyneenä, mutta mieli virkeänä Nuudelin pissalenkin jälkeen istahdin soffalle, avasin koneen ja tsekkasin tietysti eka blogin, jonka jälkeen päätin pitkästä aikaa kurkata "kotiseurakuntani" Palabras de Poderin nettisivuja ( sijaitsee vanhoilla kotikulmilla Malagassa). Kuuntelin pari hyvää puhepätkää ja nautin vaan pimeydestä (jonka takia olin aamulla kärttyinen :D ), sytyttelin kynttilöitä ympäri olkkaria, kuuntelin netistä espanjankielistä musaa ja iloitsin siitä miten hyvin oikeastaan asiat elämässä just nyt on!!! Ja mikä parasta, HUOMENNA lähdetään porukalla Tampereelle Käsityö- ja Kädentaitomessuille! <3 Siitä varmasti lisää myöhemmin viikonlopun aikana...