Kauneutta kiireessä

Viimeiset viikot ovat tuntuneet sellaiselta hullunmyllyltä ja pyöritykseltä, että on jo alkanut tämä meno väsyttää ja uuvuttaa henkisestikin. Joka päivä on kotona vasta ihan iltamyöhällä eikä ehdi muuta ajatellakaan kuin seuraavan päivän kulkua jo valmiiksi. Toivoisi pystyvänsä pitämään edes muutaman päivän vapaata kiireestä jotta saisi laitettua kodin kuntoon ja kotiuduttua kunnolla tänne "metsään". Vaikka tiedämme, että meidän lähellämme sijaitsee kirkkopolku joka vie kodalle, emme ole kertaakaan vielä ehtineet kävelemään, tutustumaan paikkoihin ja katsomaan mitä siellä on. Vähän ahdistaakin tämä tämmöinen kiireily, mutta eiköhän se jossain vaiheessa rauhoitu. Näillä näkymin lähes kaikki viikonloput ovat samaa kiirettä ihan jouluun saakka... Joululomalla sitten ellei ennen.

Lisäksi työpäivämme ovat juuri sen mittaiset, että pimeällä lähdetään töihin, koko valoisa aika ollaan töissä ja pimeällä palaamme kotiin. Ei siinä paljon enää lähdetä tutustumaan ympäristöön pilkkopimeällä. Ettei nyt mene ihan pelkäksi valittamiseksi, pitää lisätä että ollaan kyllä nautittukin ihan täysin rinnoin täällä asumisesta ja muuttotohinasta sen raskaudesta huolimatta. Paljon on bongailtu ihania juttuja, ja kaikki mitä tekee täällä "ensimmäistä kertaa", tuntuu jotenkin taianomaiselta ja ihanalta, ihan normaalit jututkin. Ja onpas meille viime aikoina muutamana päivänä näyttäytynyt tuo harvinainen valoilmiökin...

Muutenkin luonnosta on löytynyt paljon kauniita asioita, jää ja pakkanen tekevät kaikesta ihanan kimmeltävää ja muuten synkkänä aikana piristävät, kunhan muistaa ja jaksaa pysähtyä katsomaan.

Jaksamista kaikille syksyyn ja kiireeseen!

Unelmana ompeluhuone!

Viikonloppuna piti tehdä vaikka ja mitä, purkaa loput muuttolaatikot, käydä metsässä katsomassa minkälainen kota meidän läheltä löytyy ja kasata loput IKEA:sta ostetut kalusteet, ompelupöytäni mukaanlukien... Mutta jotenkin olin niin poikki kaikesta kiireestä (mistä jo kirjoittelinkin edellisessä postauksessa), että otimme sunnuntaina ihan rennosti. Perjantaina meillä oli työpaikan pikkujoulut, lauantaina veljeni vaimokkeensa ja ihanan Alice-vauvelin kanssa tuli meille yökylään (ihan superjännittävää oli saada ensimmäiset yökylävieraat uuteen kotiin) ja heidän lähdettyään sunnuntaina istahdin sohvalle ja aloin selailla Pinterestistä erilaisia ompeluhuoneita ja hain itselleni samalla inspiraatiota. Sitähän piisasi, en meinannut saada millään selailua loppumaan kun koko ajan löysin vaan enemmän ja enemmän ihania ideoita omaan ompeluhuoneeseeni. Joskus kirjoittelin haluavani sinne jotain oikein räväkkää ja radikaalia, mutta nyt olen huomannut ihastuvani romanttissävyisiin pastellihuoneisiin, joissa käytetään paljon karkkisävyjä. Se on ainakin tullut selväksi, etteivät seinät jää kamalan rei'itetyn vihreiksi, vaan niistä tulee joko ihan lähes valkoiset tai sitten ihan haaleaa pastellia.

Joko aivan vaaleat seinät..

 ..tai vaalean sinistä..

 ..vaaleanpunaista?...

 ..tai ehkä vaaleaa beigeä raitaa?

On ihan pakko ehtiä tapetti- ja maalikauppaan vielä tämän vuoden puolella valitsemaan ompeluhuoneen seiniin värit, ja muutenkin katsoa mitä keittiön ja eteisen seiniin voisi laittaa, ja miettiä laittaisiko olohuoneestakin yhden seinän vähän tummemmaksi... Paljon mietittävää. Tämä kodinlaitto kävisi ihan työnteosta, mahtaisikohan oikeista töistä saada vapaata näinkin pätevästä syystä..? ;)

Kaikenlaisia hauskoja ideoita löytyi Pinterestin kuvagallerioista, ja rakastamiani vintagetyylisiä ompeluksia ja sisustusideoita laitoin myös hieman itselleni talteen.

Kädentaitomessuilla sain hyviä ideoita, ja yksi oli itsetehdyt taulut, joissa oli siis ihan yksinkertaisia kirjailuja tehty kankaisiin, tilkkutyylillä tai ihan yhtä kangasta, ja pingotettu jollekin pehmeälle levylle (maalaustaulua tai muuta), ja niitä voi käyttää ihan tauluina tai vaikkapa muistilapputauluna sillä pehmeä pohja mahdollistaa nuppineulojen käytön. 

pöydän yllä kukkakankainen taulu

 romanttisia kukkatauluja

 vähän "modernimpia" tauluja

ihana kokoelma erivärisiä mutta yhteensopivia tauluja

Tämä pastelli-innostus sai alkunsa jo kauan aikaa sitten, mutta se on nyt syventynyt pikkuhiljaa messujen, IKEA:n reissujen ja netin selailun myötä. Iskin silmäni IKEA:n erääseen kaappiin, ja kaksi kertaa sitä käytyäni ihailemassa olen miettinyt pääni puhki sopisiko se meille...

Toisaalta pidän siitä oikein kovasti, ja tarvitsen vähän tuon tyylisen kaapin kankaita varten, mutta olen niin haaveillut ostavani kirppikseltä todella vanhan kaapin ja kunnostavani ja maalaavani sen itse, mutta täytyy nyt miettiä kumpaan päädyn. Ja ehtiihän niitä kunnostella myöhemminkin, ei sen tarvitse olla juuri tämä kaappi.

Se, päätyykö sininen huonekaluväriksi, vai seinien väriksi on vielä vähän arvoitus. Valmiiksi hankittu ompelupöytä on valkoinen, mutta muuten tässä on vielä ihan vapaat kädet tehdä kuinka vain.

Yksi, minkä ehdottomasti kuitenkin haluan, on tämä, ja aivan itsetehtynä:

Itsetehty taulu johon päätyvät lankarullani. Joita muuten on melkoisesti vähemmän kuin kuvassa! Siitä tulee niin hieno! Ja jos joku on varmaa niin se, että tällaista ompeluhuoneestani EI tule:

Huhhuh, tästähän voisi kirjoittaa vaikka loputtomiin, intohimo kun on, mutta pidän nyt vähän vielä salassakin, ja sitten joskus kun huone on valmis, toivon olevani siihen aivan yhtä ihastunut kuin näihin netin saloista löytyneihin.

Joka naisen unelma?

For me: YES!

Esittelen teille nyt ihanan aarteeni, joka saattaa joidenkin mielestä olla hieman "överi", mutta minulle enemmän kuin tarpeellinen erään harrastuksenikin takia. Pitemmittä puheitta, tadaa:

Uudesta kodistamme puuttuu kokonaan kokovartalopeili (makkarin seinässä olevaa ed. asukkaiden peiliä en ota lukuun koska sitä en aikonut sinne jättää), ja yhtenä päivänä sähköpostiini tupsahti tarjousviesti tästä huonekalusta. 

Pidin heti kovasti ideasta, että peili ei olisikaan seinässä tai kaapin ovessa, vaan ihan erillisenä huonekaluna omilla jaloillaan. Peilissä on myös mukavia pieniä yksityiskohtia joista pidän.

Kaikista eniten tässä pidän kuitenkin siitä, mihin tuo koreasti kirjailtu avain minut johdattaa!!! Tämä EI nimittäin ole aivan tavallinen peili... 

...vaan peiliKAAPPI!!

Eikä mikä tahansa kaappi, vaan korukaappi! Edellä mainittu harrastukseni kun on korujen väkertäminen, niitä kertyy melkoisesti kaappeihin, laatikoihin, pöytien tasoille ja millon mihinkin solmuuntumaan keskenään. Problem solved! Olin aivan ihastuksissani postin tuodessa kuistillemme tämän ihanaisen tilaihmeen! Niin "pieni", mutta ratkaisee monta ongelmaa kerralla.

Korviksille on tilaa yllin kyllin, en usko että yhdeltäkään ihmiseltä löytyy noin paljon korviksia että kaikki paikat tulisivat täyteen, mutta enköhän minäkin niitä jonkin verran saa täyteltyä.

Koukkukorviksille on omat, ja nappikorviksille omat paikkansa.

Rannekoruille varattu aluekin on melko iso, joten sinne voi saada hyvinkin muutakin roikkumaan.

 Nyt vaan kaivamaan ne kaikki esiin jostain piiloistaan, kaikki kun tuntuvat olevan eri huoneissa eri laatikoissa ja säilytyspaikoissa...

Myös sormuksille varattu alue on todella suuri, mutta tajusin juuri, että samanlaisiin koloihinhan voi laittaa pieniä nappikorviksia, ja niin teenkin, sillä en usko "sormuskantani" kasvavan paljoa tuosta suuremmaksi enää.

Näistäkin viidestä säännöllisesti jokapäiväisessä käytössäni ovat vain alarivin sormukset, 

kihla- ja vihkisormus.

Kaulakoruille on oma rivinsä, jokseenkin pieni, mutta onneksi minulla on kaulakoruteline viime vuoden joululta, joten voin laittaa puolet tähän ja puolet siihen.

Toinen alaosa onkin sitten tehty pieniksi lokeroiksi jonne voi laittaa koruja, hiuskoristeita, kravatteja, mitä vaan mitä mieleen tulee eikä koukkuihin saa.

Ihan alhaalla on vielä kaksi pientä laatikkoa, jonne voi laittaa ehkäpä ne "salaisimmat" aarteet talteen.

Kovasti iloinen ja onnellinen olen tästä löydöksestäni. Vähän se makuuhuoneessa vielä hakee paikkaansa ja hetken harkitsin sen laittamista eteisen tikashyllyjenkin tilalle, mutta se ajatus tuli ja meni. Eiköhän kaikki tässä ajan kanssa löydä paikkansa kun kotiudutaan kunnolla ja rauhassa!

Kädentaitomessut 2013 ja muuta hulinaa!

Huhhuh, en tiedä olenko vieläkään ihan täysin toipunut viime viikonlopusta. Viime bloggauksessani kirjoittelinkin vähän tulevaa ohjelmaa, ja tosiaan, perjantaina töiden jälkeen kävimme IKEA:ssa, josta kirjoitan paremmin viikonloppuna, sillä en saanut ostettua kaikkea mitä hakemaan lähdimme, vaan menen huomenna isoveljeni kanssa uusintayritykseen. Sunnuntaina teimme autonhakureissun Vaasaan, ja tuolla se tallissa ihanasti poseerailee tuo oma punainen Sebringini, josta niin pitkään jo olin haaveillut.

Kuitenkin, viikonlopun raskain mutta paras reissu oli päiväretki Tampereelle Kädentaitomessuille!!!
Kuinka ollakaan, kamera unohtui kotiin joten en saanut nyt otettua kuvia, kuten viime vuoden Kädentaitomessuilla. Melkoisia hankintoja kuitenkin tein, ja niitä kuvailin sitten kotona ettei ihan "kuvaton" postaus tule reissusta. Tässä siis kuvia (jostain syystä vähän huonolaatuisia tällä kertaa mutta eiköhän niistä selvän saa):

Lähes koko päivän saldo... ääriviivatarroja 12 arkkia, kaksipuolista teippiä, joulukorttiaskartelutarvikkeita, kankaita, koruja.....

Kolmet korvikset: joulutortut, joulupiparit sekä cokispullon korkit

Sisustus- ja askarteluteippiä joka on siis pitsinauhaa; valkoista, mustaa sekä vaaleanpunaista

Kylppäriin käsipyyhkeiden ylle merkit Nassut, Tassut ja Ystävät

Leimasimia ja musteita sisustus- ja askartelukäyttöön

Harmaansävyistä kirjavaa Usva-lankaa pitkiin villasukkiin

Ja sitten, ihanat rakkaat heräteostoslöydökseni:

Ihania kankaita sisustukseen sekä ompelupussien ja neulatyynyn ym. tekoon!!!

 Aivan superraikasta limettikangasta itselle paidan/tunikan tekoon!!! AH en malttaisi odottaa!

Kuitenkin yhden ostoksen jätän vielä yllätykseksi. Kaikkein yllättävimmän ja suurimman (myös kalleimman) heräteostokseni! Sen esittelen vasta seuraavan kerran kun kirjoittelen tänne. 

Tarkkasilmäisimmät voivat bongata ensimmäisestä kuvasta pientä vinkkiä siitä, mikä tämä tarpeellistakin tarpeellisempi heräteostos on!

Vielä kun tämä tohina tästä tasaantuisi ja pääsisi viettämään rauhallisia koti-iltojakin niin pääsisin testaamaan ostoksiani, sekä laittamaan ompeluhuonetta kuntoon. Se onkin huoneista viimeinen joka on yhä kaaoksen valtaama! Hiljaa hyvää tulee, mutta kun tahtoisin saada sen jo HETI valmiiksi! :)

Ei muumitaloa lukita yöksi......

Tosiaan, kauan odottamani ja viikko sitten tilaamani Muumit-paketti saapui vihdoin lähipostiimme! En ole varta vasten ostanut irtonaisia muumi-dvd:itä kaupasta kun olen odottanut kokonaisen kokoelman saapumista, ja nyt se oli tullut! Pitihän se heti tilata, se kun sisältää kaikki muumijaksot, sekä elokuvan.

Minkäs sille mahtaa, Muumi nyt vaan sattuu olemaan kaikkein paras lastenohjelma IKINÄ! Sitä fanitin jo lapsena, eikä se ole tainnut mennä vieläkään ohi, nyt varsinkin kun on alkanut pieniä tepastelijoita tulla lähipiiriin niin on mukava katsoa yhdessä muumeja. Boksi sisältää yhteensä 26 levyä joten se on melko paksu.

Nyt vaan keksimään kenet kutsuisin kylään jotta saan tekosyyn "korkata" muumit! Heh!

Paljastuksena tulkoon että luultavasti seuraavat bloggaukset tulevat koostumaan eilisen IKEAn reissun annista, tämänpäiväisten Kädentaitomessujen ihanuuslöydöksistä sekä huomisen autonhakumatkasta Vaasaan! Jännittävää! Ja aivan liikaa ohjelmaa yhdelle viikonlopulle mutta puoliväli on jo ylitetty, voitonpuolella ollaan! :)

Jaksaa jaksaa!!!

Koti kuntoon!

Projektia on nyt jatkunut jo tänään tasan kaksi viikkoa muutosta, ja koti alkaa näyttää kivasti jo kodilta. Laatikoita on enää kahdessa huoneessa, ja uskon saavani molemmat tämän viikon aikana purettua ja laitettua tavarat paikoillensa. On sitä ihmisellä vaan järkyttävä määrä kamaa, ja kuinka paljon täysin turhaa! Pois olen heittänyt ihan hirveät määrät jo edellisessä asunnossa, ja vielä täälläkin, ja kirppispussi/laatikko/ämpäri alkavat olla jo pullollaan, pitänee käydä varaamassa pöytä paikallisesta. Kauheaa on se, että pitää käydä töissä samaan aikaan kun hoitaa muuttoa. On järkyttävän suuri inspiraatio ja polte saada kaikki purettua ja laitettua paikoillensa, mutta työt vie niin paljon aikaa, että jäljelle jäävät vain illan tunnit, ja oikeastaan siihen aikaan kun pitäisi painua nukkumaan, iskee pahin inspis mööbelseerata ja purkaa laatikkoja. Eilenkin illalla puoli yhdentoista aikaan päätin että NYT on saatava leffa-/kirjahylly kasaan, ja mies sitten ähki ja puhki sen kanssa jonkin aikaa mutisten ja muristen..... ei kuulemma aio muuttaa ko. Ikean hyllyä enää yhteenkään asuntoon ikinä....ja minä kun niin pidän sitä hurjan näppäränä kapistuksena!

Eihän se välttämättä kaikista kaunein ole, ja hirmuisen suuri on kyllä, mutta paljon siihen mahtuu ottaen huomioon kuinka vähän se loppujen lopuksi vie tilaa huoneesta, vaikkei uskoisi.

Verhoja meiltä puuttuu vielä paljon, ja pitääkin lähteä oikein suureen kaupunkiin katsastamaan verho- ja verhokangasanti jahka saamme kodin muuten laitettua nätiksi.

Tein niinkin eksoottisesta paikasta kuin Hintakaaresta löydön alkuviikolla. Olemme jutelleet että pitäisi hankkia lehtiteline, tarpeeksi iso ettei pidä joka viikko tyhjentää, mutta tarpeeksi pieni jottei siihen keräänny valtavia kasoja tyhjänpäiväisiä mainoslehtisiä.

Semmoinen sitten löytyi. Pidän siitä kovin, vaikka onkin vähän vino ja itsetehdyn näköinen, mutta ehkä se siinä just viehättääkin, maalaismaisuus ja epätäydellisyys. Vielä kun saisi tuohon keittiöön lehtitelineen viereen pienen vanhanaikaisen puupenkin jostain niin keittiö olisi täydellinen.

Makuuhuone taisi olla ensimmäinen huone jonka tyhjensin kokonaan laatikoista ja sain kuntoon. En tiedä ahdistavampaa nukkumaympäristöä kuin huone täynnä työtä ja likaa.

Verhoja ei ole sielläkään vielä, sattumalta väreihin sopivat täydellisesti vanhat päiväpeitot ja verhot, mutta pitää lyhentää verhoja hieman ennen kuin isken ne ikkunaan. Olenkin haaveillut makkarista, jossa olisi yksi seinä ruskea, ja nyt sen sain, sattumalta oli vanhoilla asukeilla ollut samanlainen maku tapetin suhteen.

Sängyn päälle hyllylle ovat löytäneet toistaiseksi tiensä taulu pikkuisesta karvalapsestamme Nuudelista, korvispuu sekä timanttikehyksinen hääkuvamme. Luultavasti Nuudeli saa etsiä paikkaansa vielä muulta hyllyltä, mutta noita "hopeisia" koristeita tykkään katsella tuossa.

Seinän väri näyttää kuvissa hieman vaaleammalta ja eri sävyiseltä mitä oikeasti on (en jaksanut alkaa nyt säätämään sävyjä koneella), koruteline-kuvassa sävy on lähimpänä oikeaa, mutta olen aivan ihastunut tähän suklaanväriseen lehtitapettiin...

Kyllä nyt kelpaa nukkua! Hyvää yötä!