maanantai 14. tammikuuta 2013

Kaalia ja combattia!!

Pitkään jääkaapissa lojunut kaali kohtasi tänään loppunsa (ainakin aiemmasta olotilastaan). Kaali on yksi lempiruoka-aineistani, ja koska nyt ei ollut aikaa eikä viitsimystä väsätä kaalikääryleitä, jotka ovat ehdottomasti ykkösjuttu mitä kaalista saa aikaan, päätin tehdä ihan vaan kaalimuusia.


Moni on kysynyt että mitä ihmeen kaalimuusia, mutta perusperiaate on täysin sama kuin perunamuusissa, ainoastaan perunan tilalla on kaali. Myöskään maitoa kaalimuusi ei välttämättä vaadi, mutta voi sitä siihenkin laittaa makua hieman pehmentämään. Eroa perunamuusin valmistukseen on siinä, että kaalia pitää keittää huomattavasti kauemmin, yli tunnin vaikka sen olisi pilkkonut kattilaan pieniksi suikaleiksi niinkuin itsekin aina teen. Ei se silti sen enempää vaadi omaa aikaa, senkun viskaisee kaalit kattilaan ja painuu itse omiin touhuihinsa tunniksi, ja reilun tunnin päästä voi vähän alkaa käännellä kiehuvassa vedessä pehmenneitä kaalisuiruja. Kaalin ollessa tarpeeksi pehmoisaa se survaistaan survimella mössöksi, hetkeksi takaisin hellalle, joukkoon aimo nokare oivariinia, hieman suolaa ja AVOT!  Aiettä kun tulee hyyyyväää!!! <3

Tänään päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja raahata puolen vuoden aikana vähän lihomaan päässyt ruhoni Bodycombatiin. Olipa vaan hyvä fiilis pitkästä aikaa potkia ja hakata oikein kunnolla. Saas nähdä miten huomenna käsi nousee.....



Kuntosumpun tiskillä yhden ryhmäliikuntavetäjän kysyessä combatin jälkeen minulta mitä pidin tunnista, totesin vain että mukavaa oli, mutta kyllä näin pitkän tauon jälkeen mikä tahansa liikunta tuntuu ensin raskaalta. Uskaliaasti kuitenkin ostin heti kymppikortin, ja täällä sen julkaistuani ja ryhmäpainetta itse itselleni luodessani uskon siellä nyt käyväni ahkeraan.

Tämä viikko menee aikalailla nuottiprojektiin. Minua pyydettiin ensi perjantaina soittamaan viulua hautajaisiin, ja "tilaaja" toivoi kolmea kappaletta: Viimeiset veneet, Rakkaus on lahja Jumalan sekä Niin kaunis on maa. Pyysin ihanaista kälyäni säestämään ja laulamaan, ja löysimme kahteen kappaleeseen nuotit, mutta molemmat olivat auttamatta väärässä sävellajissa. Niinpä huomenna otan projektiksi kirjoittaa nuotit oikeaan sävellajiin ja aloittaa treenaamisen jotta hautajaisissa soitto olisi niin herkkää ja kaunista kuin toivomuksissa onkin. Saas nähdä miten combatista kipeytyneet lihakset ja viulunsoitto sopivat yhteen.... Onneksi vielä ollaan kuitenkin vasta alkuviikossa!



2 kommenttia:

  1. Iha ok. Luin tän ties kuinka monta kertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysyn nyt ihan mielenkiinnosta että mikä tekee juuri tästä kirjoituksesta niin mielenkiintoisen?
      Tätä kun on luettu 400 kertaa enemmän kuin muita tekstejä ja minusta tämä on ihan normipäivitys.. :D

      Poista