Uuden vuoden lupauksia...

Niin alkoi taas uusi vuosi, 2015. Hui!

Viime vuosi oli yksi elämäni rankimmista mutta ehdottomasti myös paras. V. 2013 jouluaaton aattona teimme plussatestin, ja saimme näin parhaan joululahjan; odotin vauvaa!!! Se joulu meni ihan vauva- ja raskaushuumassa.

Seuraavalla viikolla alkoi jo närästys ja lievä kuvotus. Uutena vuotena jännitin pystynkö syömään aivan kaikkea herkkua mutta hienosti meni alas. Muutaman päivän päästä närästys alkoi olla jo melko voimakasta, eikä mennyt kuin viikko niin alkoi aamupahoinvointi ja oksentelu. Kaikesta huolimatta olin onnellisempi kuin ikinä, sillä tähän kaikkeen syypää oli mahassani kasvava aivan ihana pieni ihmisen alku <3

Kävimme varhaisultrassa varmistamassa että tällä kertaa siellä varmasti on elävä pienokainen, ja pikku sydän siellä pamppailikin hurjasti. Kuulosti aivan junan puksutukselta ja näytti jo silloin maailman kauneimmalta! Jäinkin sairaslomalle jo heti kun työt alkoivat joululoman jälkeen, ja sitä kesti kolmea testityöpäivää lukuunottamatta toukokuun alkuun saakka. Tuo 4kk pätkä oli kyllä yksi elämäni rankimmista. Aamupahoinvointi muuttui nopeasti kokopäiväpahoinvoinniksi, eikä mistään ollut apua. Piti vain elää pahan olon läpi päivittäin. Joskus toki parempia päiviä, jolloin pahoinvointi loppuikin yllättäen jo vaikka klo 15. Silloin nautin täysin rinnoin! Jouduin kerran myös tiputukseen, koska oloni heikkeni niin oksentelusta. Makoilin tipassa muutaman tuntia, ja illalla oli pakko mennä ihan ravintolaan syömään kun oli niin hyvä olo. Seuraavana päivänä pahoinvointi jatkui. Vasta huhtikuun lopussa päätin kokeilla akupunktiota, koska olin kuullut siitä hyviä kokemuksia raskauspahoinvointiin. Ensimmäisen piikityskerran jälkeen en oksentanut enää kertaakaan, ja toisen jälkeen jäi pois myös pahoinvointi. Palasin töihin ja sainkin kuukauden tehdä töitä ennen kuin kesäloma alkoi, ja myös minun lomani. Toukokuussa pahoinvoinnin helpottaessa kuitenkin liikkuminen oli jo kivuliasta ja välillä vaikeaa. Kesäkuussa kuitenkin kivut ja kaikki vaivat olivat ihan minimissä, ja nautin ihan älyttömän paljon kesäkuusta, vaikka koko kuukausi olikin sateinen ja todella kylmä. Heinäkuu toi mukanaan tappohelteet ja järkyttävät liitos- ja selkäkivut. Ne yhdessä lamauttivat minut lähes täysin kotiin. Maha oli jo niin valtava etten jaksanut tehdä mitään, ja pelkkä ylösnouseminen ja kävely sattuivat niin paljon että tuo hikinen kamala kuukausi unohtukoon nopeasti, kiitos! Elokuussa ilmojen hieman helpottuessa odotin jo  kuun alusta saakka milloin synnytys alkaisi. Toisaalta halusin olla vaikka ikuisesti raskaana ja seurata ihanan pienokaiseni potkuja ja liikkeitä mahassa, toisaalta malttamattomana odotin jo hänen tapaamistaan.  Viimeisen kuukauden kivut olivatkin niin kamalat että vihdoin 28. päivän koittaessa ja supistusten nopeasti tihetessä olin TÄYSIN valmis pullauttamaan vauvan ulos! Synnytys oli kamala, mutta palkinto kaikkein paras ja ihanin! Meille syntyi ihanin vauva mitä ikinä olisimme voineet odottaa, ja nautimme hänestä ihan täysillä. Kuukauden iässä vauva sairastui vakavasti, ja olimme neljä päivää lastentautien osastolla hoidossa. Kaikki oli taas hyvin. Siitä asti olemmekin saaneet loppuvuoden nauttia vauvasta, ja opetella uutta elämää lapsen vanhempina ja perheenä! Vuosi oli aivan ihana! Enkä malta odottaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jotkut sanovat että aika kultaa raskaus- ja synnytystuskat nopeasti, mutta täytyy sanoa ettei minun muistoni reunatkaan ole vielä alkaneet kullaantua!! Kaikki aikanaan.

Siinä viime vuosi tiiviissä paketissa, ja nyt koitti uusi vuosi ja uudet kujeet! Vauva kasvaa kovaa vauhtia, ja niin minäkin. Tähän oli tultava muutos (minun osaltani, ei vauvan) ja miehen kanssa vähän päätimme tehdä elämäntaparemonttia. Oikeastaan se alkoi jo kesällä kun päätimme kunnostaa tuon ateriarytmin joka oli täysin retuperällä. Aamu- ja iltapalat sekä kaksi lämmintä ateriaa. Ne ovat olleen suht kunnossa siitä asti. Syksyllä aloimme panostaa siihen että tekisimme enemmän ruoat itse ja vähemmän niitä valmisruokia kaupasta. Suht hyvin on sekin sujunut, mutta parantamisen varaa on paljon ainakin minun osaltani. Nämä kun on jo kunnossa, nyt päätimme vähän katsoa mitä sinne suuhun menee. Tein suunnitelman, että kasviksia lisätään jokaiseen ateriaan, ja turhia hiilareita jätetään pois, eli leivät ja vehnät minimiin. Aloitimme myös vähäsokerisen tammikuun joten sokeriakin mahdollisimman vähän ja nekin vähät hedelmistä ja marjoista. Hyvin on mennyt tähän asti, mutta jotenkin tuntui ongelmalliselta saada tällaisia ruokia kasaan suunnittelematta, joten päätin yrittää ainakin tammikuun ajan tehdä ruokalistan aina viikoksi kerrallaan. Ostaa alkuviikosta aineet ja yrittää noudattaa listaa parhaani mukaan. Näin kaikkiin ruokiin olisi ainakin ainekset eikä tulisi niin paljon osteltua niitä turhia höttöruokia. Voin tästä raportoida myöhemmin miten sujuu.

Olin eilen hyvinvointi-illassa jossa oli esittelijä esittelemässä Foreverin Aloe Vera -tuotteita, joita käytinkin jo ennen raskautta. Nyt päätin jatkaa juomien juontia, pari litraa minulla onkin säästössä. Kutsuilla oli myös elämäntapavalmentaja Pauliina kertomassa hyvistä elämäntavoista ja erityisesti ruoan vaikutuksesta hyvinvointiin. Sain monia hyviä vinkkejä. Hänkin korosti nimenomaan ateriarytmiä ja sitä kasvisten määrän tärkeyttä.

Sain myös vastauksen ongelmaani. Olen tässä terveellisesti syötyäni kohdannut ongelman. Iltanapostelu. Iltaisin minulle tulee himo napostella jotain, enkä pysty olemaan napostelemattakaan. Kun saa vauvan nukkumaan ja istahtaa sohvalle telkkarin ääreen tai koneelle, PITÄÄ olla jotain naposteltavaa. Yleensä käyn jääkaapilla vähän väliä nappaamassa nakin, leikkeleen, jugurtin, riisifrutin, viilin, milloin mitäkin, mutta sehän ei ole hyvästä lainkaan. Pauliina kertoi että pähkinöitä pitäisi syödä kourallinen päivässä. Ja myös hedelmiä olisi hyvä syödä joka päivä. Niinpä ratkaisin asian näin: ostan monia erilaisia pähkinöitä ja teen niistä valmiit kourallisen kokoiset annospussit valmiiksi (jos en, niin syön yhdeltä istumalta koko pussin tyhjäksi) ja joka ilta otan yhden pussin naposteltavaksi. Myös hedelmiä en syö päivän mittaan vaan säästän senkin iltaan jotta saan lisänaposteltavaa, mutta terveellisesti. Jos näiden lisäksi vielä tarvitsen jotain, otan kurkunsiivuja tai vesimelonia. Katsotaan miten tämä tulee toimimaan. Motivaatio on ainakin kova. 

Emme kuitenkaan ala hifistelemään ruokien kanssa vaan yritämme karsia turhia höttöjä pois ja lisätä kasvisten määrää ja katsotaan mikä on vaikutus. Olen huono syömään kirpeitä marjoja, mutta siihenkin ratkaisuna (koska joka päivä pitäisi syödä muutamaa erilaista marjaa jotta vitamiineja tulee monipuolisesti) löysin smoothien. Kun laitan makeita marjoja smoothieen enemmän kuin kirpeitä, maku pysyy makeana eikä siihen edes tarvitse lisätä sokeria. Jokapäiväiseen smoothieeni on nyt kuulunut (toistaiseksi jokapäiväiseen, katsotaan koska kyllästyn ja kaipaan vaihtelua) mansikoita, vadelmia, punaherukoita, mustaherukoita ja avocado. Lisäksi olen välillä laittanut mangoa, mustikkaa tai mitä hedelmää sattuu hedelmäkipasta löytymään. Rahkaa en enää siihen laita vaan vettä jotta siitä tulee juoksevampaa. Joskus turkkilaista jugurttia jos haluan tuhdimpaa.

Tuon yhteisen lisäksi olen ottanut päiviini vähän lisähaastetta. Alunperin suunnittelin että alan käydä jumpissa ja vesijumpassa mutta koska vauveli ei huoli ollenkaan enää pulloa, en pysty iltaisin niin pitkäksi aikaa lähtemään minnekään, joten jumpat on tehtävä kotona. Tilasin Callanetics-jumppadvdn ja sen lisäksi haastoin itseni kahteen eri haasteeseen. Ensimmäinen on 30 päivän lankkuhaaste:

Ja toinen on "peppuhaaste" :

Siinä on haastetta tammikuulle ihan tarpeeksi! Otan ennen-kuvan (en aio kyllä täällä julkaista) ja jälkeen kuvan jotta näen onko näistä ollut kuukauden ajalla mitään hyötyä.

Meidän uuden vuoden lupauksemme oli syödä terveellisemmin ja pitää ateriarytmit kunnossa, mikäs sinun on?