Mies on vinkkaillut ja kinunut jo muutaman päivää että jokojokojoko teet omasta kurpitsasta ruokaa, ja nyt koitti vihdoin se päivä kun ensimmäinen kurpitsa sai päätyä vatsoihimme!
The Valittu
Ylpeä möhömahainen kurpitsan kasvattaja
Mietimme miten tämän ensimmäisen yksilön valmistaisi jotta sen maun maistaisi parhaiten, ja koska lasagnessa ja kurpitsapaistoksessa on niin paljon muita vahvoja makuja päädyimme paistamaan uunissa kurpitsasiivuja.
Ei muuta kuin kesäkurpitsa siivuiksi, reunat pois, pellille, päälle ohut kerros oivariinia ja herbamarea ja uuniin n.225'C. Sitten pois kun on pinta tummunut hieman kullanruskeahkoksi. Keitettiin vielä uusia pottuja kaveriksi oman maan tillin kera ja aijai tuli muuten herkkua!!
Suosittelen kokeilemaan, mutta jos et ole ikinä kurpitsaa syönyt, maku voi alkuun tuntua oudolta ja kannattaakin kokeilla muutamaan kertaan ennenkuin tekee päätöstä pitääkö tästä vai ei, sillä en tunne montaakaan joka EI pitäisi näistä maisteltuaan lähemmäs kymmenen kertaa, mutta ensimmäisen kerran jälkeen luovuttaneet eivät välttämättä koskaan tiedä olisivatko pitäneet.
Olen nauttinyt nyt joka aamu kun olen sängystä noustuani heittänyt ruisleivät paahtimeen, kävellyt hakemaan kasvimaalta salaattia ja tomaattia ja tehnyt aamiaisleivät myös omista "rehuista"!!! En tiedä mikä siinä onkin niin hienoa, mutta jotenkin se kutkuttaa joka aamu kävellä sinne ihastelemaan satoa.
Vielä kasvuaan saavat jatkaa maissit, joiden "hiukset" ovat kylläkin viikon sisällä ilmestyneet näkyviin. Silti saadaan vielä tovi odotella niiden kypsymistä! Pitäähän sitä jännitystä olla niin ettei kaikki samaan aikaan kypsy!
Tällaista tänne meille kuuluu!
Terve! Teillä taitaa pieni jo olla maailmassa? Lisätietoja täällä sinusta kurkkii salainen jouluystäväsi.
VastaaPoistaMoikka!
PoistaKyllä vaan on pieni poika jo syntynyt, päivitinkin juuri ensimmäistä kertaa syntymän jälkeen. Koitan alkaa taas aktiivisemmin kirjoitella nyt kun ollaan saatu vähän rytmiä jo arkeen :)
Ompa jännittävää tämä jouluystäväily ;)