Joka naisen unelma?

For me: YES!

Esittelen teille nyt ihanan aarteeni, joka saattaa joidenkin mielestä olla hieman "överi", mutta minulle enemmän kuin tarpeellinen erään harrastuksenikin takia. Pitemmittä puheitta, tadaa:

Uudesta kodistamme puuttuu kokonaan kokovartalopeili (makkarin seinässä olevaa ed. asukkaiden peiliä en ota lukuun koska sitä en aikonut sinne jättää), ja yhtenä päivänä sähköpostiini tupsahti tarjousviesti tästä huonekalusta. 

Pidin heti kovasti ideasta, että peili ei olisikaan seinässä tai kaapin ovessa, vaan ihan erillisenä huonekaluna omilla jaloillaan. Peilissä on myös mukavia pieniä yksityiskohtia joista pidän.

Kaikista eniten tässä pidän kuitenkin siitä, mihin tuo koreasti kirjailtu avain minut johdattaa!!! Tämä EI nimittäin ole aivan tavallinen peili... 

...vaan peiliKAAPPI!!

Eikä mikä tahansa kaappi, vaan korukaappi! Edellä mainittu harrastukseni kun on korujen väkertäminen, niitä kertyy melkoisesti kaappeihin, laatikoihin, pöytien tasoille ja millon mihinkin solmuuntumaan keskenään. Problem solved! Olin aivan ihastuksissani postin tuodessa kuistillemme tämän ihanaisen tilaihmeen! Niin "pieni", mutta ratkaisee monta ongelmaa kerralla.

Korviksille on tilaa yllin kyllin, en usko että yhdeltäkään ihmiseltä löytyy noin paljon korviksia että kaikki paikat tulisivat täyteen, mutta enköhän minäkin niitä jonkin verran saa täyteltyä.

Koukkukorviksille on omat, ja nappikorviksille omat paikkansa.

Rannekoruille varattu aluekin on melko iso, joten sinne voi saada hyvinkin muutakin roikkumaan.

 Nyt vaan kaivamaan ne kaikki esiin jostain piiloistaan, kaikki kun tuntuvat olevan eri huoneissa eri laatikoissa ja säilytyspaikoissa...

Myös sormuksille varattu alue on todella suuri, mutta tajusin juuri, että samanlaisiin koloihinhan voi laittaa pieniä nappikorviksia, ja niin teenkin, sillä en usko "sormuskantani" kasvavan paljoa tuosta suuremmaksi enää.

Näistäkin viidestä säännöllisesti jokapäiväisessä käytössäni ovat vain alarivin sormukset, 

kihla- ja vihkisormus.

Kaulakoruille on oma rivinsä, jokseenkin pieni, mutta onneksi minulla on kaulakoruteline viime vuoden joululta, joten voin laittaa puolet tähän ja puolet siihen.

Toinen alaosa onkin sitten tehty pieniksi lokeroiksi jonne voi laittaa koruja, hiuskoristeita, kravatteja, mitä vaan mitä mieleen tulee eikä koukkuihin saa.

Ihan alhaalla on vielä kaksi pientä laatikkoa, jonne voi laittaa ehkäpä ne "salaisimmat" aarteet talteen.

Kovasti iloinen ja onnellinen olen tästä löydöksestäni. Vähän se makuuhuoneessa vielä hakee paikkaansa ja hetken harkitsin sen laittamista eteisen tikashyllyjenkin tilalle, mutta se ajatus tuli ja meni. Eiköhän kaikki tässä ajan kanssa löydä paikkansa kun kotiudutaan kunnolla ja rauhassa!