Ei linnun lintua eikä edes oravaa tutkimassa uutta hökötystä. Kuitenkin (jos oikein muistan), kolmantena päivänä ruokintapaikalla oli jo lähes ruuhkaa viiden linnun lennellessä ja taistellessa ruokapaikoista.
Näitä ihania tinttejä on näkynyt silloin tällöin, enemmänkin saisivat käydä.
Joku tuollainen vaaleampikin tirppa siellä kävi, Töyhtötiaiseksi epäilemme.
Viimeisin ruokailija kuitenkin ehkä jopa vähän pelästytti minut aluksi. Olohuoneen ikkunasta kurkkasin pihalle ja näin vain ison tumman vilahtavan ruokapaikalla.
ISO, varsinkin noihin pikkuruisiin kanta-asiakkaisiin verrattuna. Mutta tosi hieno katsoa isomman linnun touhuja. Hauskaa oli, kun välillä se ei edes syönyt, vaan keinui kaula pitkänä eestaas saaden hyvät vauhdit jo lentäessään vauhdilla roikkumaan tuohon.
Vauhdin huumaaaaaaa...
Saa nähdä uskaltaako ne pikkuset tulla enää ollenkaan takaisin nyt kun tämä lintukuningas joka muuten on Pähkinähakki, on majoittautunut kytikselle lähipuuhun... toivottavasti! Vaikka häntäkin kovin hauska oli katsella, ne pienet tarvitsevat myös ravintoa pitkän kylmän talven varalle!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti